Auton haku Saksasta muuttui painajaiseksi

Saksa on automiehen paratiisi, jossa biilit myydään isolla koneella ja kaikilla varusteilla, eikä hintakaan päätä huimaa. Moni on matkalle lähtenyt, moni on onnistunut ja valitettavasti moni on myös pettynyt. Saksanherkun houkutus ei ole vähentynyt, mutta matkassa kannattaa olla tarkkana. Tässä erään lukijamme tarina saksanmersusta.

Toista kertaa autokaupoilla

Lähdin veljeni kanssa hakemaan Hampurin suunnalta autoa muutamia vuosia sitten, tarkoituksenamme saada molemmille autot hankittua. Olimme käyneet jo kerran aikaisemminkin hakemassa autot, ja sen hyvän kokemuksen perusteella lähdimme uudestaan matkalle.

Lensimme Hampuriin ja aloimme tutkailemaan tarjontaa. Kiertelimme muutamissa häkkivarastomyymälöissä mobile.de:n tarjonnan perusteella, kunnes löysimme erään nimeltämainitsemattoman todella ison autokaupan hieman etäämpää Hampurista. (Seuraavasta kuvauksesta valveutuneet lukijat pystynevät päättelemään mistä kaupasta on kyse.)


Autokauppaa Hampurissa

Liikkeen pihalla seisoi iso kasa autoja parkissa: Mersut yhdessä, Bemut toisessa rivissä jne. Valinnanvaraa oli todella paljon, hatusta heitettynä yli 500 autoa. Sisällä olevalla tiskillä käytiin kriteerien perusteella selaamassa kiintoisat kiesit, ja pyydettiin henkilökunnalta avaimet esim. 3-4 autoon mitä halusimme tarkastella lähemmin.

Autoista sai tulostettua Dekra:n ”vikalistan” ennen autolle menoa. Autoihin sai tutustua vapaasti ilman henkilökuntaa, ja autoja sai koeajaa aidatun alueen sisällä vapaasti. Homma vaikutti selkeältä ja hyvin mietityltä.

Löysimme mieluisat kiesit pihalta ja sen jälkeen menimme takaisin sisälle ilmoittamaan halukkuudestamme ostaa autot. Paperit tehtiin ja rahat lyötiin tiskiin. Kilvet ja vakuutukset sai samasta paikasta, joten kaupankäynti oli tehty todella helpoksi. Tämän jälkeen autot olivat alla, ja yhden hotellissa nukutun yön jälkeen käänsimme nokan kohti kotimaata.

Tässä vaiheessa olisin ollut todella tyytyväinen kauppaan, jos silloin 6v ikäinen auto olisi ollut kunnossa. Mutta se ei ollut. Matkalla suomeen ajotietokone alkoi herjailemaan visiitistä korjauspajalle. Lisäksi huomasin, että ilmastointivehkeestä puhaltaa vain kylmää. Ajattelin aluksi, että pikkujuttuja varmaankin, sillä ainahan käytetyistä autoista vähän laiton tarvetta löytyy.

Karu totuus paljastui

Käytin Suomeen päästyäni autoa merkkiliikkeessä tutkailtavana. Ilmastointivehkeen korjaus oli edullinen, alle parinsadan homma, mutta se toinen vika: sepä ei ollutkaan ihan halpaa hupia! Merkkiliikkeen kustannusarvio hommalle oli 5000€. Alustan ilmajousituksen molemmat takapalkeet vuosivat, ja sähköisesti säädettävät iskarit olivat tulleet tiensä päähän. Auton myyntihinta olisi ollut suomessa noin 25 000€, joten prosentuaalisesti puhuttiin aika suuresta summasta.

Minäpä aloin sitten setvimään auton myyjän kanssa asioita, että tällaisessa tilanteessa voisi kyllä tulla vastaan, sillä onhan Saksassakin kuluttajansuoja. Mutta…. Sopimuspapereita (kapulakielistä saksaa) tutkailtiin sitten tarkemmin ja paljastui, että meitä oltiin kohdeltu yrityksinä autoa ostettaessa, jolloin heidän ei tarvitse lain mukaan välittää kuluttajansuojasta. Myöskin se ”vikaraportti” joka autossa oli, paljastui käytännössä kiveniskuraportiksi, jossa oltiin tsekattu vain maalipinnan viat.

Vein tapauksen Autoliiton asianajajalle, joka oli perillä saksalaisesta kaupankäynnistä. Hänen mielipiteensä oli, että he häviäisivät hyvin todennäköisesti oikeudessa, jos se sinne vietäisiin, mutta homman kulut olisivat olleet sitä luokkaa, että periaate ei voittanut taloutta tässä asiassa.

Verotusta koko rahalla

Tullista vielä sanottakoon tässä vaiheessa yksi asia. Kun he tekivät auton jälleenmyyntihinta-arvion, jonka perusteella laskivat veron, niin oletettavaa olisi, että jos auto vaatii viiden tonnin huollon, niin jälleenmyyntihinta ei ole sama kuin kunnossa olevalla. Se ei kuitenkaan tullin mielestä ole riittävä peruste hinnan tarkasteluun.

Sanottakoon vielä lopuksi, että selvisin lopulta n. 3000 eurolla hommasta, kun löysin osat netistä ja teetätin työtä muualla kuin merkkiliikkeessä. Sekään prosessi ei mennyt ihan niinkuin strömsössä, mutta jätettäköön se tämän purkautumisen ulkopuolelle.

Onko oma reissusi mennyt pieleen?

Oletko opetellut autonhakua kantapään kautta? Kerro siitä meille, julkaisemme parhaat tarinat talven aikana. Voit lähettää tarinasi osoitteeseen [email protected]