Ensimmäinen Toyota Celica oli napakymppi, joka haastoi tosissaan Mustangit, Mantat ja Caprit.

Toyota Celican toistaiseksi viimeinen sukupolvi (2000-2005) epäonnistui siinä, missä ensimmäinen sukupolvi (1970-1977) onnistui täydellisesti. Kyseessä oli nimittäin Pohjois-Amerikan autonostajien rahapussit, jotka aukesivat nöyrinä Celican rynniessä markkinoille ensimmäistä kertaa. Japanilainen poniauto Celica olikin tehty silmälläpitäen ennen kaikkea USA:n ja Euroopan automarkkinoita. Edellä mainittuja hallitsi vuoteen 1970 jo mitoistaan ulos kasvanut Ford Mustang, ja Euroopassa nuoria autonostajia kiehtoivat autot kuten Opel Manta ja Ford Capri, joka oli Euroopan vastine Mustangille.

Celican A20/35-sukupolvi oli pohjimmiltaan kaksiovien Carina, jonka tekniikka erosi kuitenkin riittävästi, jotta autoa pystyttiin markkinoimaan urheilulisuudella. Auton hyvät ajo-ominaisuudet olivat tietenkin tärkeässä roolissa, mutta varsinkin 124-koninen twin-cam 1600 –motilla varustettu GT-versio oli saman hintaluokan kilpailijoihin nähden nopea auto. Japanissa autoa sai vieläpä 2-litran Yamahan-koneella, joka puski ulos polleat 134 pollea. Myös vaihdelaatikot olivat perus-Capreihin nähden käyttäjäystävällisempää tavaraa, mikä houkutteli myös tekniikasta kiinnostuneita ostajia. Japanilaisen laatuauton maine onkin ollut vahva osa Celicaa alkuajoista lähtien.


Osansa Celican menestyksellä oli myös auton varsin onnistunut ulkomuoto, joka alkuperäisen Celican kohdalla ei ollut suoraa lainaa mistään olemassa olevasta autosta. Vuonna 1974 kasvojenkohotuksen myötä markkinoille tuotu liftback oli puolestaan enemmän tai vähemmän lainaa Mustangista takavalojaan myöden. Kun auton hintakin oli vielä varsin kilpailukykyinen, olisi ollut vaikea kuvitella syitä, miksi Celicasta ei olisi tullut myyntimenestystä.

Menestyksen taustalla oli kuitenkin isompi muutos, kuten 70-lukua leimannut murros entiseen elämäntapaan, jolloin vapaa-ajan määrä suhteessa työntekoon kasvoi. Suomessakin lauantaista tuli 60-luvun lopulla vapaapäivä, mikä jätti myös kuluttamiseen ja matkustamiseen enemmän aikaa. Samaiset viikonpäivät, mitkä ennen kulutettiin töissä, saatettiin nyt viettää vaikkapa Celican rattia pyörittäen. Celica oli myös sikäli vallankumouksellinen auto, että se sai kunnian olla maailman ensimmäinen sarjatuotettu japanilainen henkilöauto, jonka tuotantolinja oli täynnä sen ajan viimeisintä automatisoitua robottitekniikkaa. Tänä päivänä ykköskoppainen Celica lukeutuu kiistattomiin klassikkoautoihin, joissa arvo säilyy pitkälle tulevaisuuteen.