Itäblokki Teslalla osa 2: Kaunas

Jokamies-Kaunas-Linna
Jokamies-Kaunas-Linna

Ensimmäinen taukopaikka kevään road tripillä oli Liettuan Kaunas. Aiemmin en ole stopannut Kaunasissa kuin lataamassa, mutta maan toiseksi suurin kaupunki oli arvattavasti tutustumisen arvoinen. Mikäpä siinä stopatessa, kun kohde on sopivasti Via Baltican varrella.

Jokamies-Kaunas-Kaupunginmuseo
Vanhankaupungin aukio. Kaunasin pormestarina vuosina 1921-1931 toimineen Jonas Vileišisin patsas on siirretty ainakin kävelykadun remontin ajaksi kaupunginmuseon edustalle. Vasemmalla fransiskaanikirkko. KUVA: Joose Luukkanen

Tarinan mukaan Kaunas on roomalaisten perustama kaupunki. Patriisi nimeltään Palemon pakeni mielenvikaista keisari Neroa yli Rooman rajojen, eikä malttanut pysähtyä kuin vasta nykyisen Liettuan alueella. Yksi hänen kolmesta pojastaan, Kunas, perusti linnoituksen Niemen ja Neris jokien yhtymäkohtaan, ja paikalle syntyi hänen nimeään kantava kaupunki.

Jokamies-Kaunas-Niemen
Kaunas sijaitsee oikealla, Niemenin pohjoisrannalla; vasemmalla on Nemunasin saari, jossa sijaitsee suosittu puisto. Joen mutkan takana näkyy goottilaistyylisen Vitautas Suuren kirkon torni. Sen takaa aukeaa vanha kaupunki. KUVA: Joose Luukkanen

Liettuan suuruuden aika

Tarina roomalaisista lienee pelkkä tarina, mutta arkeologisten tutkimusten mukaan kaupunki on ollut asuttu ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen. Historiankirjoissa ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuosituhatta myöhemmin, kun Kaunasin linna rakennettiin vuonna 1361. Liettuan suuriruhtinaas Vytautas Suuri myönsi Kaunasille kaupunginoikeudet vuonna 1408, ja 1441 kaupunki liittyi Hansaliittoon. Liettuan suuriruhtinaskunnan ainoa Kontor oli Kaunasissa.


Lithuanian_state_in_13-15th_centuries
Liettuan suuriruhtinaskunta ulottui laajimmillaan yli Euroopan Mustalta Mereltä Itämerelle. Valtakunnan alueella puhuttiin lukuisia kieliä ja harrastettiin monia eri uskontoja. Kansallisaatteen aika olisi vasta myöhemmin. KUVA: Wikimedia commons, M.K.

1400-luvulla Liettuan suuriruhtinaskunta oli Euroopan suurin valtio, mikä näkyi myös kauppareittien solmukohtaan syntyneen Kaunasin vaurautena. Kaupunki ylläpiti mm. julkista koulua ja sairaalaa. Liettuan nousu selittyi osin mongolien sotaretkillä, jotka ulottuivat vain valtakunnan reunamille. Uusia alueita vallattiin niin mongoleilta kuin heidän sodan heikentämiltä vastustajiltaan: Liettuan vallan alle jäivät nykyinen Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Etelässä sotaretket ulottuivat Mustalle Merelle ja Krimille saakka. Pohjoisessa jopa Pähkinäsaaren rauhasta suomalaisille tuttu Novgorod oli hetken aikaa Liettuan valtapiirissä.

Jokamies Kaunas - Vytautas Suuri

Vytautas Suuri vahtii tarkkana remontin etenemistä. Suuriruhtinas hallitsi maata vuosina 1392–1430, jolloin Liettua oli Euroopan mahtavimpia maita kattaen laajan Mustanmeren ja Itämeren välisen alueen. KUVA: Joose Luukkanen

Naapurit keräsivät voimiaan ja paine Liettuan rajoilla kasvoi. Sota Saksalaista ritarikuntaa vastaan kesti yli 200 vuotta ja verotti voimia lännessä. Idässä Moskova oli 1500-luvulle tultaessa kasvanut koossa Liettuan ohi ja palauttanut voimakeinoilla valtaansa Tsernihivin ja Brjanskin alueet. Liettuan oli pakko hakea tukea liitosta Puolan kanssa.

Puola-Liettuan valtioliitto

Puolan ja Liettuan voimien yhdistäminen ei auttanut naapurien uhan alla. Moskovan sotaonni kesti ja Liettua menetti lisää alueita Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Myös Kaunas joutui sotatantereeksi venäläisten hyökätessä 1665. Suuren Pohjan sodan alussa Ruotsi löylytti Narvassa Venäjän ja Kaarle XII lähti sotaretkelle etelään. Lyötyään Venäjän ja Saksin armeijat Väinäjoella Riian eteläpuolella Ruotsin armeija jatkoi matkaa ja miehitti Kaunasin.

Nuremberg_chronicles_-_Dance_of_Death_(CCLXIIIIv)
Sotatoimien lisäksi Kaunas joutui myös muiden koettelemuksien kohteeksi. Musta Surma jylläsi kahteen kertaan Kaunasissa vuosina 1657 ja 1708. Tulipalot vuosina 1732 ja 1732 tuhosivat kokonaisia kaupunginosia. KUVA: Wikimedia commons

Pahassa puristuksessa ollut Puola-Liettuan valtioliitto joutui 1700-luvun kuluessa isompien naapuriensa syömäksi. Venäjä haukkasi suurimman palan idässä, lounaisosa päätyi Itävallalle ja vahvistuva Preussi nappasi luoteisnurkan. Kaunas päätyi Venäjän Länsirajalla ja se alistettiin aluksi Vilnan Kuvermentin alaisuuteen. Kaunas kärsi mittavat tappiot Napoleonin armeijan vyöryessä kaupungin yli kahteen kertaan.

Lithuania-1867-1914-FI
Liettua ja Puola olivat Venäjän alaisuudessa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Saksa puolestaan hallitsi Itämeren rantaa aina Klapeidaan saakka. Preussista Kaunasin kautta Vilnaan rakennettu rautatie kasvatti Kaunasin merkitystä ja kiihdytti kaupankäyntiä. KUVA: Wikimedia commons

Onni kääntyi 1800-luvulla, kun pidempi rauhan kausi alkoi. Krimin sota ei varsinaisesti koskettanut Kaunasia, mutta sen ansiosta Venäjällä ymmärrettiin rautateiden merkitys armeijoiden liikkuvuudelle. Tsaari määräsi rautateitä rakennettavaksi ympäri valtakunnan, ja Liettua sai osansa. Rautatie Pietarista Vilnan kautta Varsovaan avattiin koko matkalta liikenteelle 1862.

Kaunas_Railway_Tunnel
Kaunasin rautatietunneli oli aikansa jättihanke. Työhön palkattiin ranskalainen Ernest Gouin et Cie, alunperin höyryvetureita valmistanut yritys, joka oli juuri laajentanut toimintaansa rautateiden rakennukseen. Rakennustyöt kestivät kaksi vuotta ja sujuivat ilmeisen hyvin, koska yritys sai lisäurakoita Venäjällä. Esimerkiksi Pietarin Trinity -silta on saman yrityksen tekosia. KUVA: Wikimedia commons

Kaunas sijaitsi lähellä Saksan keisarikunnan rajaa, ja saksalaiset näkivät houkuttelevana rakentaa rautatien Itä-Preussista Kaunasin kautta Vilnaan. Venäjä myönsi luvan hankkeelle ja rakennustyöt vaikeassa maastossa alkoivat 1859. Rautatie alittaa Kaunasin kaupungin kukkulat tunnelissa ja ylittää Niemein maan suurinta rautatiesiltaa pitkin. Saksan ja Venäjän keisarikunnat yhdistävä rautatie teki kaupungista jälleen merkittävän kauppapaikan.

Jokamies-Kaunas-Silta
Vitautas Suuren silta ylittää Niemenin. KUVA: Joose Luukkanen

Itsenäisyydestä neuvostotasavallaksi

Liettua itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen 16.2.1918. Vilna oli bolsevikkien miehittämä ja päätyi rauhan tultua osaksi Puolaa, joten Kaunas oli luonnollinen valinta pääkaupungiksi. Kaupunkia kutsuttiin Pikku Pariisiksi Art Deco- ja kansallisromanttisen arkkitehtuurin sekä rikkaan kulttuurielämän ansiosta. Elintaso kasvoi kohisten, vielä nopeammin kuin sotaa edeltäneen aikana, ja oli Liettuassa muun läntisen Euroopan tasolla.

Jokamies Kaunas - Lituanica, Steponas Darius ja Stasys Girėnas
Lituanican lento yli Atlanttin vuonna 1933 herätti huomiota ja nostatti kansallistunnetta. Vaikka koneen ohjaksissa oli kaksi kokenutta pilottia, Steponas Darius ja Stasys Girėnas, ja Atlanttin ylityskin sujui ongelmitta, niin kone syöksyi tuntemattomasta syystä maihin Puolassa alle 650 km päässä määränpäästään Kaunasista. Lentäjien kunniaksi on pystytetty lukuisia muistomerkkejä, kuten kuvan kahta lentokoneen siipeä esittävä teos – tietenkin lentäjien mukaan nimetyn stadionin vieressä. KUVA: Wikimedia commons, Joose Luukkanen

Liettua pyrki pysymään neutraalina toisen maailmansodan alkaessa, mutta taipui Stalinin painostuksen alla ilman sotilaallista vastarintaa. Maan armeijan reilut 26 000 sotilasta käskettiin olemaan vastustelematta, kun 200 000 neuvostosotilasta vyöryi maahan Valko-Venäjän vastaisen rajan yli. Kaunas miehitettiin 15.7.1940 ja osa Neuvostotasavaltana alkoi.

Lithuanian_delegation_1939-10-07
Liettuan delegaatiolle saneltiin vuonna 1939 Moskovassa rajut ehdot, joista ei voinut kieltäytyä. Neuvostoliitto saisi perustaa maahan neljä tukikohtaa ja sijoittaa niihin 20 000 sotilasta. Vastineeksi Liettua sai Vilnan alueen Puolalta, mutta se lienee laiha lohtu, koska jo seuraavana vuonna Neuvostoliitto syytti Liettuaa sopimuksen loukkaamisesta ja vaati maahan uutta hallitusta ja oikeutta sijoittaa lisää sotilaita tukikohtiinsa. Pian maa miehitettiin ja 200 000 neuvostosotilasta marssi maahan. KUVA: Wikimedia commons

Stalinin pisti alkuun rajut puhdistukset. Maan päättäjiä ja upseereita teloitettiin urakalla, ja NKDV kurmuutti maasta paenneiden omaisia. Onnekkaimmat selvisivät pakkotyöllä, johon lähetettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä; pelkästään kesäkuussa 1941 yli 40 000 koulutettua ja siksi uhaksi nähtyä henkilöä lähetettiin Siperiaan. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Kaunasin vankilassa teloitettiin lopuksi vielä kaikki vangittuna olleet 260 poliittista vankia.

Kesäkuun kapina

Vajaan vuoden kestäneen neuvostomiehityksen jälkeen, varhain kesäkuun 22. päivän aamuna samanaikaisesti saksalaisten Operaatio Barbarossan alkaessa, aloitettiin kansannousu Kaunasissa. Iltaan mennessä kapinallisten hallussa oli Presidentin palatsi, radioasema ja tärkeimpänä puhelinkeskus, jonka valtaaminen vaikeutti neuvostoliittolaisten viestintää merkittävästi.

LAF_rebels_inspects_the_deprived_Soviet_T-38_tank
Kapinalliset tutkivat Kaunasin kadulle hylättyä T-38 tankkia. KUVA: Wikimedia commons

Seuraavana aamuna kapinalliset hyökkäsivät kolmen asevarikon kimppuun ja saivat haltuunsa kunnon aseistusta. He saivat vallattua Neriksen ylittävän Vilijampolen sillan (jonka yli saksalaisten vapauttajien odotettiin saapuvan), joka odotti tuhoaan täyteen räjähteitä ladattuna. Marttyyriksi nousi Juozas Savulionis, joka taistelutoveriensa suojatulen alla juoksi sillalle, katkaisi sytyslangat ja kuoli omalle puolelle palatessaan venäläisten luoteihin. Venäläisten onnistui tuhota Niemenin yli johtaneet sillat, mikä saattoi koitua kaupungin pelastukseksi: joen eteläpuolta pitkin vetäytyneet neuvostojoukot joutuivat ohittamaan kaupungin.

Bundesarchiv_Bild_101I-209-0091-11,_Russland-Nord,_russischer_Panzer_KW-2
Saksalaissotilaat tutkivat KV2-tankkia, joka osoittautui kovaksi purtavaksi saksalaistankeille vahvan panssarinsa ansiosta. Yhden KV1-tankin kerrotaan yksinään pitäneen puoliaan saksalaisia vastaan päivän ajan, ja kun se lopulta tuhottiin haudattiin sen miehistö sotilaallisin menoin. Yksittäisistä onnistumisista huolimatta neuvostoarmeija kärsi rökäletappion Operaatio Barbarossan alussa, pääosin Luftwaffen ilmaherruuden ansiosta. Tankit tuhottiin ilmasta. KUVA: Wikimedia commons

Kesäkuun 24. päivä kommunistit yrittivät vallata Kaunasin takaisin ja lähettivät panssariyksikön Jonavasta kohti kaupunkia. Kapinalliset pyysivät apua Saksalta, ja Luftwaffe tuhosi tankit tien varteen. Tämä jäi ainoaksi vastahyökkäykseksi ja samana iltana ensimmäiset saksalaiset tiedustelijat saapuivat kaupunkiin; paria päivää myöhemmin saapunut Wehrmacht otettiin vastaan vapauttajana. Saksalaiset olivat tehneet selvää jälkeä neuvostoarmeijasta, mutta heillä ollut aikomustakaan palauttaa Liettuan itsenäisyyttä. Liettuasta tulisi osa Saksaa.

Jokamies-Kaunas-neuvostokapinan-muistomerkki
Sota on läsnä kaikkialla, kuvassa on neuvostokapinan muistomerkki Kaunasin keskustassa. Liettua liittyi Natoon ja Euroopan Unioniin nopealla aikataululla heti itsenäistymisensä jälkeen. Päätyminen uudelleen Venäjän etupiiriin halutaan estää: Ukrainan kohtaamia vihreitä miehiä tuskin tulee lomalle Naton jäsenmaahan. KUVA: Joose Luukkanen

Saksalaismiehitys

Saksa ei tunnustanut Liettuan itsenäisyyttä. Asenne saksalaisia kohtaan muuttui nopeasti, kun vapauttajat eivät toimineet myötämielisesti. Baltit ja puolalaiset nähtiin alempiarvoisena rotuna, jonka maa vallattaisiin arjalaiselle rodulle. Liettua olisi saksalaisten Lebensraum. Varsinaista vastarintaliikettä ei kuitenkaan syntynyt.

Liettuasta tehtiin osa Ostlandin (eli Itämaan) valtakunnankomissariaattia. Maan ylin johto miehitettiin saksalaisilla ja alimmat organisaatiotasot täytettiin paikallisilla. Käytännössä saksalaiset päättivät ja liettualaiset toteuttivat; yhteistyöhaluttomat passitettiin keskitysleireille.

Reichskommissariat_Ostland_Administrative
Saksan Ostland. Natsimiehittäjä kohteli siviiliväestöä julmasti, koska piti heitä arjalaisia alempana rotuna. Vapauttajina vastaanotettu Wehrmacht muuttui vastustajaksi. KUVA: Wikimedia commons

Kaunas toimi Liettuan hallinnollisena keskuksena. Sen johtoon määrättiin Adrian von Renteln, joka tiukan linjan natsina pisti tapahtumaan. Hän eristi juutalaiset ghettoon, joka elokuussa eristettiin täysin muusta kaupungista.

Juutalaiset Liettuassa

Juutalaiset olivat asuttaneet Kaunasia 1600-luvun lopulta alkaen. Heidän ei sallittu asua kaupungissa, joten juutalaisasutus keskittyi Vilijampolen alueelle joen toiselle puolelle. 1900-luvun taitteessa juutalaiset olivat Kaunasin suurin väestöryhmä 35% osuudella. Kaunas oli kansainvälinen kaupunki, koska seuraavaksi suurimmat väestöryhmät olivat venäläiset (26%) ja puolalaiset (23%) liettualaisten jäädessä nelossijalle vaatimattomalla 7% osuudella.

Jokamies-Kaunas-Paavi.
Uskonto on vahvasti läsnä ja Paavin vierailua muistellaan vielä seuraavanakin vuonna. KUVA: Joose Luukkanen

Toisen maailmansodan syttyessä liettualaiset olivat nousseet maansa pääkaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi. Yli 30 000 ihmisen suuruinen juutalaisyhteisö vietti edelleen Kaunasissa suhteellisen turvattua elämää. Kaupungin liike-elämälle ja kulttuurille juutalaisilla oli suuri vaikutus.

Juutalaisvainot alkoivat heti neuvostomiehityksen myötä, jolloin juutalaisten omaisuutta takavarikoitiin ja juutalaisyhteisöiden toiminta kiellettiin. Miehityksen aikana satoja juutalaisia karkoitettiin Siperiaan. Sekä kansallissosialistit että kommunistit näkivät juutalaiset uhkana.

Litauen, brennende Synagoge
Synagoga tulessa kesäkuussa 1941. Natsit aloittivat heti Liettuan miehitettyään juutalaisten järjestelmällisen tuhoamisen. KUVA: Bundesarchiv Bild 183-L19427

Philipsin tehtaanjohtajana toiminut Hollantilainen Jan Zwartendijk ei katsonut juutalaisten kohtelua hyvällä. Hänet oli nimitettu osa-aikaiseksi konsuliksi juuri ennen sodan syttymistä, koska hänen edeltäjänsä oli saanut potkut liiallisten natsisympatioiden vuoksi. Ne eivät hänen esimiehensä, Latvian suurlähettiläs L. P. J. de Deckerin mukaan oikein sopineet hollantilaisiin arvoihin. Zwartendijk päätti pelastaa vainottuja juutalaisia, joille hän esimiehensä luvalla järjesti viisumeita Curacaolle. Yli 2300 juutalaista ehtikin turvaan ennen kuin venäläiset sulkivat sekä tehtaan että konsulaatin elokuussa 1940.

Jan Zwartendijk and his wife Erma
Jan Zwartendijk ja vaimonsa Erma kotonaan Rotterdamissa. KUVA: United States Holocaust Memorial Museum

Myös Japanin konsuli Chiune Sugihara onnistui pelastamaan tuhansia juutalaisia. Hän kirjoitti saamiensa ohjeiden vastaisesti viisumeita Japaniin, ja neuvotteli kommunistimiehittäjien kanssa sopimuksen, jonka perusteella juutalaiset saivat matkustaa Siperian rautatien kautta – tosin viisinkertaisella lipunhinnalla. Sugihara ehti kirjoittaa yli 6000 viisumia ennen kuin myös Japanin konsulaatti suljettiin syyskuussa 1940. Viimeisenä urotekonaan hän jätti jälkeensä läjän tyhjiä papereita, joissa oli pelkkä konsulaatin leima ja hänen allekirjoituksensa.

Sugihara_b
Chiune Sugihara on kertonut, ettei hänen myöntämiään viisumeita ole ikinä otettu puheeksi sen jälkeen kun hän palasi Japaniin Neuvostoliiton suljettua konsulaatin. KUVA: Wikimedia commons

Natsit aloittivat Baltiassa välittömästi juutalaisten tuhoamisen. Juutalaiset suljettiin ghettoon, johon ahdettiin pahimmilaan 29000 asukasta. Alunperin kaksiosaisen gheton pienempi puoli tuhottiin vuoden 1941 lokakuun 4. päivä ja lähes kaikki sen asukkaat tapettiin Yhdeksännessä linnakkeessa. Vuoden 1941 loppuun mennessä elossa oli enää 15000 juutalaista.

Lokakuun lopulla gheton kaikki asukkaat kerättiin sen keskusaukiolle, ja heidän joukostaan valittiin yhteensä 9200 miestä, naista ja lasta. Heidät kuljetettiin Yhdeksänteen linnakkeeseen ja ammuttiin saman päivän aikana. Tämä oli maan suurin juutalaisten massamurha.

Massacre_Kovno_Garage_27_JUNE_1941b
Siviilit ihmettelevät 68 surmattua juutalaista kesäkuussa 1941. KUVA: Wikimedia commons

Seuraavana vuonna kuri tiukkeni entisestään ja ghetto muutettiin keskitysleiriksi. Juutalaisia lähetettiin säännöllisesti tuhottavaksi mm. Auschwiziin. Vuonna 1944 leiri tyhjennettiin ja viimeiset asukkaat lähetettiin Dachauhun tai Stutthoffiin. Ennen venäläisten saapumista leiri tuhottiin maan tasalle.

Ennen toista maailmansotaa Liettuassa eli 208000-210000 juutalaista. Heistä 190000-195000 tapettiin. Natsit onnistuivat tuhoamaan yli 95% juutalaisväestöstä.

Liettua osana Neuvostoliittoa

Baltian maiden ei onnistunut säilyttää itsenäisyyttään, vaan ne päätyivät Neuvostoliiton miehittämiksi saksalaisten vetäytyessä. Länsivallat eivät halunneet painostaa silloista liittolaistaan Stalinia pienten valtioiden asialla.

Kaunas oli vastarintaliikkeen tärkein tukikohta. Sissisota miehittäjiä vastaan kesti vuoteen 1953 saakka, mutta senkin jälkeen väestö nousi sinnikkäästi neuvostovaltaa vastaan. Kaunasissa mm. tuettiin Unkarin kansannousua 1956 mellakoimalla. Saman vuoden pyhäinpäivänä nähtiin ensimmäinen julkinen mielenosoitus, kun kansa poltti kynttilöitä ja lauloi kansallismielisiä lauluja.

Jokamies-Kaunas-Arkkienkeli-Mikaelin-Kirkko
Arkkienkeli Mikaelin Kirkko ehti rähjääntyä virallisesti ateistisen neuvostovallan alla. KUVA: Joose Luukkanen

Saksa ja Neuvostoliitto tappoivat molemmat satoja tuhansia siviilejä Liettuassa. Todellista määrää ei tiedä kukaan, mutta arviolta miljoona ihmistä eli kolmannes kaikista Liettuan asukkaista kuoli toisen maailmansodan ja sitä seuranneen sissisodan aikana. Karmea tilasto.

Stalinin kommunistit osoittautuvat vielä natsejakin julmemmiksi, ja ottivat kontoilleen eri lähteistä riippuen 550 000 – 800 000 ihmisen kuoleman Liettuassa, kun saksalaisten lukemaksi jäi ”vain” 330 000 – 500 000 ihmisen kuolema. Molempien diktatuurien pahuus on edelleen aistittavissa yli 30 vuotta kommunismin kaatumisen jälkeenkin. Itä-Euroopassa matkatessa ihmisen julmuus ei unohdu.

Jokamies-Kaunas-piha
Vuosikymmenet osana itäblokkia muistuvat mieleen kaupungin lähiöiden ”neukkukuutioista”. Keskustan alueella talot ovat vanhoja ja kenties pienen pintaremontin tarpeessa. Autokanta on käytännössä yhtä tuoretta kuin Suomessa. KUVA: Joose Luukkanen

Itsenäistyminen

Kaunas sai odottaa itsenäisyyttä viisi pitkää vuosikymmentä. Maa julistautui uudelleen itsenäiseksi maaliskuussa 1990 ensimmäisenä neuvostotasavaltana. Neuvostoliitto vastasi taloussaarrolla ja katkaisi mm. öljytoimitukset. Saarto nosti perustarvikkeiden hintoja, ja Neuvostoliiton propagandakoneisto pyrki nostamaan kapinamielialaa vähemmistöryhmien keskuudessa.

Tammikuun 11. päivä vuonna 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov vaati voimatoimilla uhaten Liettuaa palaamaan ruotuun ja palauttamaan Neuvostoliiton perustuslain. Jo paria päivää aiemmin Liettuan neuvostotukikohtiin oli lennätetty erikoisjoukkoja, mukaanlukien FSB:n eliittijoukkoja, joten sotilaallisen voiman käyttö näytti enää ajan kysymykseltä.

January_13_events_in_Vilnius_Lithuania
Siviili vastaan neuvostotankki tammikuun 13. päivänä vuonna 1991. Liettualaiset puolustautuivat aseettomasti ja määrätietoisesti, ja pakottivat Neuvostoliiton perääntymään. Helmikuussa Islanti ilmoitti ensimmäisenä maana tukevansa Liettuan itsenäisyyttä. KUVA: Wikimedia commons

Liettualaiset puolustivat itsenäisyyttään määrätietoisesti ja aseettomasti. Suurimmat taistelut käytiin Vilnassa, jossa sotilaat tappoivat 14 siviiliä. Kaunasissa pienen tv-studion teknikko pisti alulle lähetykset, joissa eri kielillä kerrottiin venäläisten hyökänneen panssarein siviilien kimppuun. Uutinen levisi ruotsalaisen tv-kanavan kautta ympäri maailman ja keräsi tukea itsenäisyystaistelijoille. Lopulta tammikuun 13. päivän aamuna yli 50 000 ihmistä oli kerääntynyt Vilnaan vastustamaan neuvostojoukkoja, jonka oli pakko perääntyä. Liettua vapautui kommunistien ikeen alta.

Itsenäistymisen jälkeen maan talous on kehittynyt vauhdilla. Venäjän talouskriisin jälkeen (1998) maa on suuntautunut entistä enemmän länteen ja on osa euroaluetta. Tällä vuosituhannella kansantulo on nelinkertaistunut ja maa ottaa nopeasti kiinni muita länsimaita. Puoli vuosisataa sirpin ja vasaran varjossa kuitenkin näkyy edelleen monessa paikassa.

Jokamies-Kaunas-muuri
Pala kaupunginmuuria kohtaa modernin arkkitehtuurin. KUVA: Joose Luukkanen

Kaunasin nähtävyyksiä

Kaunasissa olisi nähtävää useammallekin päivälle, joten jouduin tyytymään pintapuoleiseen raapaisuun. Majoitus kannattaa joka patauksessa varata vanhasta kaupungista, joka on pieni ja intiimi verrattuna vaikkapa Vilnaan tai Riikaan. Turisteja on vähemmän ja rymyporukat puuttuvat, mutta pieniä ravintoloita ja kuppiloita löytyy kapeiden kujien varsilta. Kaunas sopii erinomaisesti vähän rauhallisempaan lomailuun.

Jokamies-Kaunas-Nežiopsok
Kęstutis Balčiūnasin teos ”Nežiopsok” kuvaa pojan ja koiran leikkiä. Kaupungin vanhimman kadun varrella on muitakin teoksia turistien iloksi. KUVA: Joose Luukkanen

Moderni keskusta on kävelymatkan päässä. Vanhasta kaupungista Arkkienkeli Mikaelin kirkolle johtaa vehreä kävelykatu, joka varrella on mm. Vytautas Suuren patsas. Kirkon takana nousevilta kukkuloilta avautuu upea näköala yli kaupungin.

Jokamies-Kaunas-Vanha-kaupunk
Kompakti Vanhakaupunki on mainio majapaikka. Alkukevään arki-iltana turut ja torit olivat tyhjillään, mutta kujien ravintoloissa oli iltaisin vilinää. KUVA: Joose Luukkanen

Historiasta kiinnostuneille vanhasta kaupungista löytyy mm. kaupunginmuseo. Yhdeksännen linnoituksen museo löytyy kaupungin keskustan ulkopuolelta, moottoriteiden A1 ja A5 risteyksen luoteisnurkasta. Kaupungin vastakkaiselta laidalta, Kaunaksen tekojärven rannalta löytyy Pazailisin luostari, joka on yksi Euroopan parhaiten säilyneitä barokkityylisiä rakennuksia huolimatta Napoleonin, Saksan ja Neuvostoliiton armeijoiden sille aiheuttamista tuhoista.

Pažaislis_Monastery_interior_1,_Kaunas,_Lithuania_-_Diliff
Pažaislisin luostarin upeat sisätilat. Luostari on lyhyen ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. KUVA: Wikimedia commons

Suoria lentoja Helsingistä Kaunasiin ei ole tarjolla, ja pomppulennoilla viikonlopun tehollinen lomailuaika jää lyhyeksi. Automatka Tallinnasta on sekin 600 km mittainen, joten Kaunas toimii parhaiten autoloman välietappina. Aamulaivalta ehtii mainiosti Kaunasiin illaksi, ja 1-2 yön mittaisen visiitin aikana kaupungin ehtii kahlata läpi mainiosti.
edit 2.5.2019. Lukijamme Juha tiesi Turusta pääsevän suoralla lennolla Kaunasiin. Wizz Air lentää reitillä lauantaisin ja tiistaisin. Kiitos tiedosta Juha!