Itäblokki Teslalla osa 4: Varsova 1/2

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova

Varsova osui parin päivän stopiksi tuurilla. En tiennyt aiemmin kaupungista juuri mitään, eikä se sen suuremmin kutsunut puoleensa, mutta usein juuri se on paras syy pysähtyä. Kun ei odota mitään, on mahdollista yllättyä erittäin positiivisesti!

Majoituin Warecka -kadulle aivan keskustaan. Olin varannut erikseen parkkipaikan kun en tiennyt miten pysäköinti onnistuu, mutta pysäköintitilaa olisi illalla löytynyt helposti. Ruuhkaa tuntuu olevan kellon ympäri.

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-Hotelli-Bristol
Kuninkaan reitti johtaa Vanhasta kaupungista etelään. Sen pohjoisimman osan (Krakowskie Przedmieście) varrella on lukuisia nähtävyyksiä. Hotelli Bristol (kuvassa oikealla) avattiin vuonna 1901 ja se toimi mm. itsenäisen Puolan ensimmäisen hallituksen kokouspaikkana. Toisen Maailmansodan aikana saksalaiset pitivät päämajaa uusrenessanssin tyylisessä rakennuksessa, joka selvisi kuin ihmeen kaupalla sodasta liki vahingoittumattomana. Kommunistien vallan alla hotelli rapistui ja kelpasi lopulta enää yliopiston kirjastoksi. Puolan itsenäistyttyä hotelli on palannut alkuperäiseen loistoonsa ja monet arvovieraat ovat majoittuneet siellä. Hotelliyö on puolalaisittain kallis, noin 300€, kun itse majoituin parin korttelin päässä kymmenesosalla tästä. KUVA: Joose Luukkanen

Upea vanha kaupunki

Illalla kävelin pitkin vanhaan kaupunkiin. Varsova on suhteellisen nuori kaupunki, jonka varhaisimmat merkit asutuksesta ovat 900-luvulta Brodnossa, Veikselin itäpuolelta. Nykyinen Varsova perustettiin kuitenkin vasta 1300-luvulla, ja se nousi paikallisen herttuan pääkaupungiksi 1400-luvulla. Vanhan kaupungin suurin tori ja kuninkaanlinna ovat peräisin tältä ajalta, tosin uudelleen rakennettuina.


Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-Vanha-Kaupunki
Öinen kuninkaanlinna. KUVA: Joose Luukkanen

Kun hallitsijoiden sukulinja katkesi 1526 kaupunki päätyi Krakovan alaisuuteen. Varsovan hiljaisuuden aika ei kestänyt pitkään, koska jo 1529 Puolan ja Liettuan valtioliiton pääkaupunki siirti Varsovaan (kaupungin sijainti sopivasti Krakovan ja Vilnan puolivälissä varmasti vaikutti asiaan). Kaupunki kasvoi vauhdilla, ja mielikuvituksettomasti nimetty Uusi kaupunki rakennettiin kaupungin pohjoispuolelle.

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-St.-Johns-Archatedra
Johanneksen katedraali kurottaa kohti korkeuksia. KUVA: Joose Luukkanen

Puolan jako

Seuraavat vuosisadat olivat vaikeaa aikaa Varsovalle. 1600-luvun puolivälissä kaupunki joutui neljän vuoden aikana kolmeen kertaan piiritetyksi ja ryöstetyksi, kun ruotsalaiset, brandenburgilaiset ja transylvanialaiset kukin vuorollaan hyökkäsivät kaupunkiin. Suuren Pohjan sodan jälken meno rauhoittui, ja kaupunkia uudistettiin saksalaisarkkitehtien johdolla. Varsova sai lempinimen Idän Pariisi (Paris of the East).

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-Juhana-III-Sobiesk
Juhana III Sobieski löi Wieniä piirittäneet turkkilaiset syyskuussa 1683, vaikka hänen armeijansa miesvoima oli vain puolet Kara Mustafa paššan armeijasta. Voitto on pitänyt miehen mainetta yllä, vaikka valtakausi noin muuten menikin vähän penkin alle. Juhana III Sobieskin valtakautta pidetään Puola-Liettuan viimeisenä maineen hetkenä. Andre-Jean Lebruin luoma patsas löytyy Lazienkin puistosta. KUVA: Joose Luukkanen

1800-luvulle tullessa Puolan ja Liettuan valtioliiton aika oli ohi, ja maa jaettiin Venäjän, Preussin ja Itävalta-Unkarin kesken. Varsova päätyi aluksi Preussille, kunnes Napoleonin venäjänretki veti rajat uusiksi. Wienin kongressi 1815 siirsi Varsovan alueen Venäjän alaisuuteen. Nationalismin noustessa puolalaiset nousivat kapinaan itsenäisyytensä puolesta, mutta Venäjä kukisti kaikki kansannousut. Varsova oli liian merkittävä kaupunki menetettäväksi, koska vuosisadan vaihteessa se oli reilulla 600 000 asukkaallaan Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Pietarin ja Moskovan jälkeen.

Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjä otti huolella turpaan Saksalta, ja myös Varsova vapautui venäläisten ikeen alta. Itärintaman voitosta huolimatta Saksa kuitenkin kärsi tappion länsirintamalla. Versaillesin rauhansopimus velvoitti Saksan vetäytymään venäläisten 1914 miehittämiltä alueilta, mukaan lukien Puolasta.

Saksalaisten vetäydyttyä bolsevikit koittivat palauttaa Puolan Neuvostoliiton valtaan. Vähän Talvisodan hengessä puolalaiset pystyivät torjumaan Varsovaan hyökänneen puna-armeijan. Kommunismin leviäminen pysähtyi toistaiseksi.

Juutalaisten ja puolalaisten tuho

Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäksellä Puolaan, joka jaettiin kahtia Molotov-Ribbentrob -sopimuksen mukaisesti. Varsova sinnitteli ylivoimaista vihollista vastaan yllättävän pitkään, ja joutui antautumaan vasta kuukauden taisteluiden jälkeen. Juutalaisten osuus kaupungin väestöstä oli myös Varsovassa suuri, noin kolmannes kaupungin asukkaista, ja heidät suljettiin heti ghettoon.

Hitlerin määräys lopullisesta ratkaisusta, eli koko Itä-Euroopan juutalaisväestön tuhoamisesta, johti Varsovan gheton vastarintaan. Kun kesällä 1942 neljännesmiljoona juutalaista kuljetettiin Treblinkaan teloitettavaksi, alkoi Varsovan ghetossa epätoivoinen varustautuminen. Juutalaiset ostivat mustan pörssin aseita ja räjähteitä, ja rakensivat bunkkereita, jotka yhdistettiin toisiinsa viemärien kautta.

1024px-Stroop_Report_-_Warsaw_Ghetto_Uprising_BW
Varsovan gheton poika on yksi tunnetuimpia valokuvia Toisesta Maailmansodasta. Konekivääriä pitelevä Josef Blösche tuomittiin sodan jälkeen kuolemaan Varsovassa tekemiensä julmuuksien vuoksi. KUVA: Wikimedia commons

Taistelu alkoi 19. huhtikuuta 1943 juutalaisten hyökätessä saksalaissotilaiden kimppuun menestyksekkäästi. Saksalaiset ajettiin karkuun, mutta armeija vastasi tykistötulella ja kortteli kerrallaan edenneellä vastahyökkäyksellä. Varsinaiset taistelut olivat ohi muutamassa päivässä. Juutalaisia kuoli taisteluissa noin 7000, ja 6000 lisää kuoli taistelujen aiheuttamissa tulipaloissa ja myrkkykaasuissa. Loput kymmenet tuhannet juutalaiset kuljetettiin Treblinkaan, ja ghetosta tuli keskitysleiri puolalaisille vangeille. Saksalaiset menettivät taisteluissa noin tuhat sotilasta.

Kesän 1944 koittaessa Saksan tappio sodassa oli selvä. Neuvostojoukot etenivät kohti länttä ja olisivat pian Varsovassa. Neuvostoliitossa Puola nähtiin edelleen vanhana valtakunnan osana, josta sodan jälkeen tulisi nukkehallituksen ohjaama sosialistinen neuvostotasavalta. Puolan vastarintaliike näki ainoana vaihtoehtona Varsovan valtaamisen saksalaisilta ennen Puna-armeijan saapumista. Strategia oli sama kuin suomalaisilla jatkosodassa; pitää yllä niin vahvaa puolustusta, että perääntyviä saksalaisia jahtaava Stalin katsoisi järkevämmäksi ohittaa asemat ehtiäkseen ensimmäisenä Berliiniin.

Kansannousu alkoi elokuun 1944 ensimmäisenä päivänä. Muutaman päivän sisällä puolalaiset saivat vallattua suurimman osan kaupungista, mutta yhteydet joukkojen kesken jäivät hatariksi. Saksalaiset kokosivat rivinsä ja ryhtyivät vastahyökkäykseen. Odotuksista huolimatta kapinalliset eivät saaneet tukea.

1024px-Warszawa_Powstanie_1944-08-04
Vastarintaliike sai vallattua suuria alueita kaupungissa. Alueet jäivät erilleen, ja ilman ulkopuolista apua puolalaisten oli lopulta pakko luovuttaa – mutta vasta aiheutettuaan saksalaisille merkittävää tuhoa. Kansannousu nostatti natseissa kostonhimoa. KUVA: Wikimedia commons

Natsit pitivät puolalaisia alempiarvoisena rotuna, joka oli ollut piikki saksalaisten lihassa aina Tannebergin taisteluista viisi vuosistaa aiemmin. Saksalaisten lännestä edenneen hyökkäyksen pysähtyessä raivokkaaseen vastarintaan Himmler käytti tilanteen hyödykseen ja käski sotilaiden teloittaa rintamalinjan taakse jääneet puolalaiset. SS-joukot etunenässä kävivät kaupungin läpi talo talolta ja teloittivat kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta. Arviot Wolan verilöylyn uhreista vaihtelevat 40 000 ja 100 000 välillä.

Saksalaissotilaiden julmuus lujitti puolalaisten vastarintaa, joka piti elokuun loppuun saakka. Vastarintaliikkeen tuhannet sotilaat vetäytyivät viemäreitä pitkin syyskuun alussa, kun asema alkoi käydä toivottomaksi. Ulkopuolista apua ei tullut, vaan Neuvostoliitto pysäytti joukkonsa vain kymmenen kilometrin päähän Varsovasta. Neuvostokoukot ”vapauttaisivat” Varsovan vasta saksalaisten ja puolalaisten tapettua toisensa.

Puolalaiset antautuivat virallisesti 2. syyskuuta ja seuraavana päivänä alkoi joukkojen riisuminen aseista. Varsovassa oli ennen sotaa ollut 1,3 miljoonaa asukasta, joista oli jäljellä kahden kansannousun jälkeen enää noin puoli miljoonaa. Hitler karkoitti rangaistukseksi koko jäljellä olevan väestön kotikaupungistaan. Prozskowin leirin kautta kuljetetuista varsovalaisista osa (n. 90 000) määrättiin pakkotyöhön tai tuhoamisleireille (n. 60 000), loput pakkosiirrettiin asumaan eri puolille Puolaa.

Kansannousun-muistomerkki
Kansannousun muistomerkki (Krasinskin aukiolla) on Varsovan suosituimpia nähtävyyksiä. Realistista tyyliä on verrattu Jan Matejkon maalauksiin, joten kas kummaa että tämä miellytti omaa silmää. KUVA: Joose Luukkanen

Väestön lähdettyä saksalaiset alkoivat järjestelmällisesti tuhota kaupunkia. Talot räjäytettiin maan tasalle ja erityisesti kansallisesti arvokkaat tai historiallisest monumentit haluttiin tuhota täydellisesti. Vuoden 1945 alussa 85% kaupungista oli tuhottu. Maan tasalle lanatun Varsovan valtaus oli puna-armeijalle helppo nakki. Tammikuun 17. päivä valta vaihtui ja saksalaiset perääntyivät Lodziin.

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-Armeijamuseon-lentokoneet
Varsovan sotamuseossa pääsee tutustumaan vanhaan sotilaskalustoon. Lentokoneita on pitkä rivi, kuka tunnistaa merkit? KUVA: Joose Luukkanen

Saksa nähdään toisen maailmansodan suurimpana pahantekijänä etenkin juutalaisten joukkomurhan johdosta. Vierailu Varsovassa herätti kysymyksen, miksi Stalinin julmuuksia, jotka uhrien määrässä ylittävät natsien teot, ei samalla lailla demonisoida? Pelkästään Varsovan vastarintaliikkeen auttamatta jättäminen lupauksista huolimatta johti tuhansiin turhiin kuolemiin, puhumattakaan Kazynin metsiin tapetuista 20 000 puolalaisupseerista.

Katyn_massacre
Katynin metsään haudatut puolalaisupseerit löydettiin Saksan armeijan edettyä nykyisen Valko-Venäjän alueelle. Neuvostoliitto syytti Saksaa vuoteen 1990 saakka, ja länsiliittoutuneet tukivat Stalinin näkemystä. Totuus myönnettiin kiistattomista todisteista huolimatta vasta Neuvostoliiton hajottua. KUVA: Wikimedia commons

Voittajat kirjoittavat historian. Katynin joukkomurha laitettiin sodan jälkeen saksalaisten piikkiin, vaikkei tekijästä ollut minkäänlaista selvyyttä, vain siksi koska USA halusi väkisin tukea Stalinia. Edelleenkin propaganda on voimissaan, ja tuoreen 2018 hyväksytyn lain myötä Puolassa on laitonta väittää yhdenkään puolalaisen osallistuneen juutalaisten joukkomurhaan – ihanko oikeasti joku uskoo ettei yksikään puolalainen ollut natsimielinen?

Tuntemattoman-sotilaan-hauta
Sotilaat vartioivat Tuntemattoman Sotilaan haudalla palavaa ikuista tulta. Vahdinvaihtoa voi seurata tasatunnein kellon ympäri. KUVA: Joose Luukkanen

Sota on Varsovassa läsnä kaikkialla. Ensimmäisen illan paluumatka Vanhasta kaupungista johdatti minut Varsovan kansannousun muistomerkille ja muistutti turhasta taistelusta. Lähempänä hotellia kuljin myös tuntemattoman sotilaan haudan ohi, jossa sotilaat valvoivat tulta. Varsovan lukemattomat muistomerkit ja museot kertovat karua kieltä miten kansallistunne ja ideologia yllyttävät julmuuksiin.

Jokamies-Itablokki-Teslalla-Varsova-Armeijamuseon-tankit
Varsovan sotamuseon pyörillä kulkevaa kalustoa ja jokunen suihkuhävittäjä. KUVA: Joose Luukkanen

Varsovaan tutustuminen jatkuu seuraavassa osassa – vuorossa silloin vuodet neuvostovallan alla.