Toimiiko sähköauto talvella? – Teslalla Nordkappiin, osa 3

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Tesla

Matka Oulusta Leville oli yllätyksetön. Tie polveili Ounasjoen vartta vajaan parinsadan kilometrin verran. Keli oli hyvä, liikennettä vähän ja porojenkin takia piti hidastaa vain kertaalleen.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Levi
Leville saapumista ei voi olla huomaamatta.

Levillä oli tietysti ajettava Levin huipulle. Keli oli sen verran sumuinen, että ei sieltä mihinkään nähnyt. Tai näin minä itselleni uskottelin, viitisentoista pakkasastetta ja kova tuuli pitivät kuskin autossa. Turha koukkaus mutta tulipa tehtyä.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Levin-huippu
Levillä oli täysi talvi päällä. Lunta riittää.

Fortumin CHAdeMO löytyy Hullun Poron pihasta ja lataus alkoi RFID-lätkällä ongelmitta. Kiireettömille on vieressä ilmainen Destination Charger. Levillä on runsaasti muitakin latauspisteitä, joista tietysti ehtii yöpyessä ladata mainiosti. Pohjoisessa lataus ei muutenkaan ole ongelma, koska lämpötolppia on joka paikassa. Kuka keksi väitteen, että se on sähköauto mikä hyytyy pakkaseen?


Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Levi-lataus
Levin pikalatauspiste löytyy Hullun Poron parkkipaikalta. Fortumin pikalatauspisteen lisäksi tarjolla on kaksi ilmaista Teslan Destination Chargeria.

Heitin pikku kävelylenkin Levin ytimessä. Lauantai-ilta viikkoa ennen joulua vaikutti varsin rauhalliselta, ja talot näyttivät pimeiltä. Hyvä niin, reissu ei lipsahtanut heti alkuunsa viihteen puolelle, enkä joutuisi paluumatkalla vierailemaan Joulupukin luona tekojani selittelemässä (alkuvuoden tuhmuudet toivon mukaan kuitattiin toivelistan alkusanoissa). Kiersin alppikylätyyliin rakennetun keskustan ympäri ja palasin autoon pikku tirsoille. Torkuin hetken, mutta kun ei ei oikein tullut, päätin jatkaa matkaa saman tien.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Levin-keskusta
Levillä ei ollut suurempia bileitä näkyvillä, vaikka nyt oli lauantai-ilta. Alppikylätyyliin rakennettu keskus oli käytännössä autio muutamaa satunnaista kulkijaa lukuunottamatta.

Seuraava etappi oli Inari. Suunnittelin lataavani hotelli Inarin pihalla pidemmän siivun tai silmän mahdollisesti luppaistessa pysähtyisin jo puolimatkassa Tieva baarissa. Huolta nukahtamisesta ei kuitenkaan tullut. Tie muuttui juuri sellaiseksi mutkittelevaksi kinttupoluksi kuin mitä odotinkin. Matkanopeus asettui 60-90 välille vähän mutkista riippuen, jäisellä ja pian lumiseksi muuttuneella tiellä ei viitsinyt seikkailla. Jos porot yllättäisivät ja auto jymähtäisi penkkaan, saattaisi aika tulla pitkäksi seuraavaa ohikulkijaa odotellessa.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-kyltti
Nyt ei ajettu mitään ykkösluokan valtatietä. Matkalla vastaan ei tullut yhtä ainoaa autoa kuin vasta vähän ennen Inaria.

Poroja olikin tällä välillä tiellä useamman kerran. Nämä veijarit ilmeisesti ihan nukkuivat tiellä. Matkanopeus oli ilmeisen sopiva, koska varsinaisilta sydämentykytyksiltä vältyttiin. Kulutus oli tällä pätkällä 212 Wh/km. Alkupätkällä ylämäkeen ajaessa lumisella tiellä kulutus huiteli pahimmillaan 270-280 Wh/km tasolla, mutta loppupään sileämpi tie ja alamäki laski lukemat jo reilusti alle 200 tasoon. Tulos on ihan kohtuullinen.

Kuljettaja alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä Lemmenjoen jälkeen. Virkistävä, ilman takkia tienposkeen heitetty kepillinen poisti unihiekat viimeisiltä kilometreiltä. Fortumin laturi löytyi ensiyrityksellä hotellin takapihalta ja löin auton latinkiin. Tauko kestäisi 5-6 tuntia, joten nyt saisi kunnon unet. Kömmin takakontin patjalle, vedin peiton korviin ja nyt nukkumatti tuli samantien.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-metsä
Välillä lunta oli enemmänkin. Kuljettaja pysyy mutkissa hyvin hereillä.

Autossa yöpyminen osoittauui oikein mukavaksi ihan peruspatjallakin. Penkit eivät tosin käänny samaan tasoon tavaratilan kanssa, ja takapenkin jalkatilaan piti asetella matkalaukku patjan alle, joten pientä muhkuraa jää – järjestely voittaa silti kuskin pukilla torkkumisen mennen tullen. Lämppäri on siinä mielessä hölmö, että lämpö katkeaa puolen tunnin kohdalla kun auto sammuttaa näytöt. Koitin olla autoa fiksumpi ja starttasin lämmityksen kännykästä.

Nukuin kuin tukki ja heräsin pieneen vilunväreeseen. Kännykkä ilmoitti lämmityksen katkenneen neljän tunnin aikarajaan. Kun auto olikin jo melkein ladannut, kampesin itseni suosiolla ylös. Ei ihme, että vilutti: ulkolämpötila oli laskenut jo -17 asteeseen auton mittarin mukaan. Myöhemmin opin, että auto pysyy lämpimänä pidempäänkin kunhan asettelee valikosta ilmastoinnin pysymään päällä autosta poistumisen jälkeenkin. Jos autossa yöpymisestä joskus tulee tapa, kannattanee silti ostaa eristeet ikkunoihin.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Inari
Fortumin laturi löytyy Hotelli Inarin takapihalta.

Latauspiste on sopivasti hotellin ravintolan ikkunoiden edustalla, ja sain osakseni ihmettelivä katseita aasialaisturisteilta. Kai se oudokseltaan yllättää, kun pysäköityyn autoon syttyy valot ja laitapuolen kulkijan näköinen unenpöpperöinen toimittajanretku kömpii kontin puolelta kuskin pukille ja lähtee ajamaan.

Matka jatkui vähän ennen aamukahdeksaa kohti Karigasniemeä kunnon talvikelissä. Nyt nähtäisiin, miten pitkälle akku oikeasti piisaa.

…jatkuu seuraavassa osassa

Teslalla Nordkappiin -juttusarjan julkaistut osat: