Kevytautot tulevat – vai tulevatko?

Joulukuussa 2018 eduskunta hyväksyi uuden ”kevytautolain” varsin selvin numeroin, 162 – 12. Hallituksen esitystä vastaan äänesti vain 11 vihreää kansanedustajaa sekä yksi demari. Sekä kansan että asiantuntijoiden parissa tyrmistys nuorison uusista menopeleistä oli melkoinen.

Uuden lain, jonka on näillä näkymin määrä astua voimaan 1. marraskuuta 2019, mukaan 15 vuotta täyttäneet saavat siis ajaa niin sanottuja kevytautoja, jotka ovat maksiminopeuteen 60 km/h rajoitettuja henkilöautoja.

Myös mopoauton ajoon oikeuttavan AM-kortin omaavalle teinille voidaan siis antaa alle mikä tahansa tavallinen henkilöauto, joka on rekisteröity vuonna 2015 tai sen jälkeen ja johon on asennettu erillinen nopeutta rajoittava lisälaite. Vuosimallirajaus johtuu siitä, että ajonvakautusjärjestelmä on pakollinen varuste tämän ikäisissä autoissa.


Välitön vaikutus mopoautojen myyntiin

Tuleva laki on toki ehtinyt jo vaikuttaa nykyisiin ajoneuvojen markkinoihin: mopoautojen myynti nimittäin romahti heti kun laista uutisoitiin. Tilanne muistuttaa melkoisen paljon väistyvän liikenneministeri Anne Bernerin sähköpyöräsekoilua. Sähköpyörien myyntihän käytännössä pysähtyi lupaukseen niille annettavista tuista – joita ei koskaan tullutkaan.

Entä miten rahoituslaitokset reagoivat uuteen tilanteeseen? Miten ja millä ehdoilla esimerkiksi alaikäiselle hankittavaan kevytautoon irtoaa autolaina? Tämänkin osalta markkina näyttää vielä epävarmalta.

Kritiikki on kovaa

Uusi laki on saanut kosolti kritiikkiä osakseen. Pitkälti kritiikki kohdistuu 15-vuotiaiden oletettuun varttumattomuuteen ja varomattomuuteen liikenteessä. Kevytauton paino voisi olla lähes 1 800 kg, mitä moni pitää suurena riskinä jalankulkijoiden ja kevyeen liikenteen kannalta verrattuna kuormittamattomana enintään 350 kg painavaan mopoautoon verrattuna. Huolensa on ilmaissut muun muassa Autokoululiitto.

Nopeudenrajoittimella ylläpidettyä nopeuskattoa on niin ikään kritisoitu: uhkakuvana ovat ”virittäjäpojat”, jotka saisivat kierrettyä rajoittimen helposti. Lisäksi ajo-opetuksen puute on suuri huolenaihe – mopokortin saamiseksi kun ei ajo-opetusta vaadita.

Tietenkin laille löytyy myös puolustavia argumentteja. Esimerkiksi Autotuojat ja -teollisuus ry:n Tero Kallio väittää kevytauton olevan parannus nykytilaan, jossa nuoret kulkevat haja-asutusalueella mopoin, mopoautoin ja jopa traktorein. Yksi uudistuksen julkilausutuista tavoitteista onkin ollut juuri nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen.

EU:n reaktiota odotellessa

Kevytautojen vastustajat panevat toivonsa Euroopan unioniin, jolta lain vastustajat ovat toivoneet väliintuloa. EU:ssa ei tiettävästi ole oltu tyytyväisiä Suomen menettelyyn asiassa, ja jopa rikkomusmenettelyn aloittamista Suomea vastaan on väläytelty. Myös Pyöräliitto on ollut aktiivinen asiassa ja tehnyt kantelun uudesta laista EU:lle.