Kolmen tonnin kesäauto Saksasta – osa 1

Hain viime keväänä Saksasta kaverini kanssa vuoden 1996 NA-korisen Mazda MX-5, joka rantautui Suomen kamaralle juuri ennen vappua. Mannheimista vähän alle kolmella tonnilla ostettu avoauto oli tarkoitus myydä kesän mittaan, koska sille ei ollut varsinaista tarvetta. Olipahan sillä kuitenkin hauska ajella jo Saksassa, ja Mazdaa käytiin testaamassa Nürburgringin Nordschleifellakin parin kierroksen verran.

Suomessa auton fiksailut venähtivät kuitenkin sen verran, että se saatiin myyntiin vasta elokuussa parhaan avoautokauden jo mentyä. Lisäksi vaihtokuntoon päässyt takajarrusatula aiheutti sen verran ylimääräisiä kustannuksia, että Wheeler Dealers -hengessä toteutettu projekti tuotti lopulta parin sadan tappiot. Se ei ollut paha hinta kesän avoautoilusta, mutta mieleen jäi silti ajatus saman homman uusimisesta viimekertaisesta oppineena.


Niinpä lentoliput on jo varattu, ja koneen nokka starttaa tiistai-iltana kohti Frankfurtia. Tällä kertaa ykköskohteeksi on valikoitunut toisen sukupolven MX-5, joka tunnetaan NB-koodilla. Niiden Saksan ja Suomen hintapyynnöissä on sen verran suuri ero, että homma voi jäädä voiton puolelle verojen ja muiden kustannusten, kuten Saksan vientikilpien hankkimisen jälkeen. Tämä edellyttää tietysti sitä, että autoon ei tarvitse tehdä mitään isompia korjauksia.

Yksi lähes optimaalinen yksilö löytyikin jo. Siihen oli vaihdettu jakohihna ja vesipumppukin äskettäin, ja auto vaikutti ainakin kuvissa huippusiistiltä. Valitettavasti muutkin olivat huomanneet saman, ja tämä Mazda katosi valitettavasti myynnistä pari päivää sitten. Tämänhetkisenä ykkösvaihtoehtona toimii kuusi vuotta uudempi ja vähemmän ajettu MX-5, jonka saisi jopa edullisemmin. Autossa on suorastaan järkyttävän näköiset teippaukset, ja itämaiset matot edustavat samaa ”tyyliä”. Niistä on helppo päästä eroon, mutta suurempi ongelma liittyy siihen, että myynti-ilmoituksessa ei kerrota mitään tietoja auton katsastuksen voimassaolosta.

Lähetin myyjälle jo perjantai-iltana sähköpostia asiasta, mutta saksalaiset autokauppiaat ovat valitettavasti yhtä laiskoja vastailemaan sähköpostitiedusteluihin kuin suomalaiset kollegansa. Tähän asti tuloksena on ollut radiohiljaisuus, joten huomenna on pakko tarttua luuriin ja tiedustella asiaa puhelimitse. Kauppias on todennäköisesti joko äkäinen tai hänen murteestaan on hankala saada selvää, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Muitakin vaihtoehtoja on kartoitettu. Esimerkiksi avomallinen New Beetle voisi tulla kyseeseen, mutta niiden hintapyynnöt liikkuvat noin tonnin korkeammalla tasolla kuin Mazdoissa. Verotkin ovat kovemmat, mutta niin ovat myös myyntihinnat Suomessa. Mobile.de:stä löytyi myös periaatteessa kaikki kriteerit täyttävä wankelmoottorinen Mazda RX-8, mutta se on jo niin halpa, että auto ei voi olla täysin kunnossa.

Todellinen erikoisuus olisi puolestaan Frankfurtista bongattu 25 vuotta vanha BMW 318i, jonka matkamittarissa on reilun 10 000 kilometrin lukema. Auto on ainakin kuvien perusteella kuin suoraan tehtaan linjalta ulos rullannut, ja hintapyyntö on neljännesvuosisadan ikäiselle lähes ajamattomalle autolle varsin kohtuulliset 5950 euroa. Mutta ostaako kukaan tähän hintaan neliovista E36:ta, kun raatoja saa muutamalla satasella?

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, auto saadaan ostettua keskiviikon aikana. Torstaiaamuna olisi tarkoitus suunnata Nürburgringille, jossa otetaan helatorstaina ensiaskeleet viikonlopun spektaakkeliin, eli legendaariseen 24 tunnin kisaan. Illan pimeydessä ajettavan aika-ajon pitäisi olla melkoinen elämys radan varresta seurattuna, ja ehkäpä kuuluisia leirituliakin bongataan Eifel-vuoriston hämärtyvässä illassa.

Kotimatkalle olisi aikomus startata perjantaiaamuna, ja sunnuntaiaamuna matkalaisten pitäisi olla jälleen Suomessa. Toivottavasti sopiva auto siis löytyy ja se kestää kotimatkan ongelmitta. Kerromme reissun sujumisesta ja auton ostosta enemmän Suomeen päästyämme, mutta kuvia matkalta saattaa tulla jo ensi viikon aikana Jokamiehen Facebook-sivulle tai Instagramiin. Pysykää siis kanavilla!