Lahdessa esillä ollut Alpina B12 on yksi vain kuudesta valmistetusta Highlinesta – 27 vuotta vanhassa sporttilimusiinissa on jopa baarikaappi kristallilaseilla

BMW:n 7-sarja siirtyi vuonna 1986 toiseen sukupolveensa. E32-koodilla tunnettu luksussedan heitti paljon aiempaa kovemman haasteen S-luokan Mersulle, ja jo seuraavana vuonna oli todellisen jymypaukun vuoro. 750i-huippuversion pellin alla kehräsi nimittäin sodanjälkeisen Saksan ensimmäinen V12, mikä sai tähtimerkin väen lähes epätoivon partaalle. Mersun vastinetta saatiin kuitenkin odottaa seuraavan vuosikymmenen alkupuolelle asti, mikä antoi Bemarille kunnon kilpailuedun 1980-luvun lopun kasinotalouden hulluina vuosina.

750i:n kaksitoistamukisesta myllystä irtosi tehtaan jäljiltä 300 hevosvoimaa, mutta skaala ei päättynyt tähän. Baijerilaismerkin hovivirittäjä Alpina otti nimittäin Seiskan huippuversion käsittelyynsä, ja lopputulos nimettiin B12 5.0:ksi. Saksan Buchloessa päämajaansa pitävä virityspaja taikoi baijerilaisesta täysimoottorista 350 hepan huipputehon ja 470 newtonmetrin maksimiväännön.


Lähes 1900 kilon painoinen sporttilimusiini pinkaisi näillä voimavaroilla nollasta sataan 6,9 sekunnissa, ja huippunopeuttakaan ei rajoitettu tavalliseen saksalaistapaan 250 km/h:n lukemaan. Iso Alpina sai laukata kotimaansa Autobahneilla parhaimmillaan 275 km/h:n vauhtia, joten moni urheiluautokuskikin jäi ihmettelemään edustussedanin takavaloja.

Aikanaan maailman tehokkaimman viisilitraisen vapari-V12:n viittaa kantaneen moottorin tuottama silkinpehmeä voima ohjattiin takapyörille ZF:n nelivaihteisen automaatin kautta. Laatikon toimintaa oli terävöitetty 750i:hin verrattuna ”kovemmalla” momentinmuuntimella, joka salli vähemmän luistoa ja paransi näin sekä suorituskykyä että taloudellisuutta. Ajovakautta kohennettiin puolestaan ACS-luistonestolla, joka toimi nykyisten ajovakaudenhallintojen esiasteena.

Alpina jäi hintansa vuoksi jo uutena harvinaiseksi herkuksi, joten niitä ei ole juuri näkynyt varsinkaan näillä leveysasteilla. Suomen BMW-kerhon osastolla komeili kuitenkin musta B12 5.0 viime viikonloppuna Lahdessa järjestetyssä Classic Motor Show’ssa. BMW-harrastaja Jari Kihlmanin omistuksessa oleva yksilö on tehty 750iL:n, eli vakiomallia 11,4 cm pidemmän Lang-version pohjalta. Vuoden 1992 Alpina on järjestysnumeroltaan 208/305, ja B12:n Highline-varustepaketti tekee siitä vieläkin harvinaisemman. Tällaisia autoja on nimittäin valmistettu vain mikroskooppiset kuusi kappaletta.

Kihlmanin Alpinalla on myös mielenkiintoinen historia. B12 palveli ensimmäiset 11 vuottaan Saksan Essenissä sijaitsevan BMW-liikkeen omistajan edustusautona. Sitten siihen iski silmänsä eräs suomalaisarkkitehti, joka halusi teettää noin 250 000 kilometriä ajetun sporttisedanin moottorille täysremontin ennen auton ostamista.

B12 meni takaisin Alpinan tehtaalle ennen Suomeen tuontia, ja siihen vaihdettiin kaikki moottorin liikkuvat osat itse lohkoa ja kansia lukuun ottamatta. Sitten Alpina saapui kylmään pohjolaan, mutta auton käyttö jäi varsin vähäiseksi. B12:n omistanut suomalainen arkkitehti työskenteli nimittäin pääosin Saudi-Arabiassa, ja niinpä Alpinan mittariin on kertynyt vain 34 tuhatta kilometriä kotimaan kamaralla.

Ilman Alpina-teippauksia tilattu B12 oli kallein BMW-Alpina, mitä vuoteen 1995 mennessä oli saatavilla. Auto tuli jo BMW:ltä arvokkaimpana 750iL Highlinena, ja Alpina jalosti B12:ta vielä varusteiden osalta. Siihen asennettiin kaikki mahdolliset herkut, joita valmistusajankohtana oli saatavilla, ja osa varusteista on hyvin edistyksellisiä auton ikään nähden. Varustelistalta löytyvät mm. iskunvaimennuksen sähköhydraulinen tasonsäätö sekä eteen että taakse, parkkitutkat nokalla ja perässä sekä takapenkkiläisten omilla säädöillä varustettu kaksialueilmastointi ja koneellinen ilmanvaihto.

Sähkösäätöisissä ja muistilla varustetuissa istuimissa on puolestaan lämmitys ja tuuletus edessä ja takana. Lisäksi oikean puolen takapenkkiläinen voi suoristaa jalkojaan oikein kunnolla, koska etumatkustajan penkkiä saa säädettyä edemmäs takapenkiltä käsin. Takamatkustajien jalkatiloissa on myös lepuutustuet, ja sähköiset aurinkoverhot suojaavat herrasväkeä häikäisyltä. Autosta löytyy jopa Siemensin puhelinjärjestelmä etu- ja takamatkustajille, ja eri osastoille on myös omat radionsa sekä CD-soittimensa.

Niskatuetkin liikkuvat sähköllä, ja matkaeväitä voi nautiskella jalopuisilta tarjotinpöydiltä. Palanpainiketta hörpitään puolestaan alkuperäisistä rosteripohjaisista kristallilaseista, ja luonnollisesti myös baarikaappi sekä jääkaappi kuuluvat varustukseen. Takaluukun kannessa on sulkeutumista avittava soft close -automatiikka, ja ksenonvalotkin löytyvät yli neljännesvuosisadan ikäisestä autosta.

Sähkökattoluukku ja etumatkustajien airbagit edustavat jo tavanomaisempaa varustetarjontaa, mutta mittariston osalta B12 tarjoaa jälleen Alpina-eksotiikkaa. Luksussedaniin on nimittäin asennettu lisämittaristo, joka kertoo moottorin, vaihdelaatikon ja perämurikan öljynlämpötiloista sekä öljynpaineista.