Onko tässä maailman huonoin Cadillac? Karmaiseva esimerkki, kun autoista mitään tietämätön johtaa autofirmaa.

Vuosina 1981-88 valmistettu Cadillac Cimarronia pidetään yhtenä kaikkien aikojen huonoimpana Cadillacina. Asian toteamiseen ei tarvita kuin vilkaisu autoon, joka näyttää ilmielävältä 80-luvun budjetti-Chevroletilta, siis duunarin autolta! Tämä ei ole harhaa, sillä auto pohjautuu Chevrolet Cavalieriin. Cimarroniin oli istutettu nahkaistuimet, kivamman näköinen maski nököttämään auton nokalle ja tehty muutama muu pikku jekku. Näin autolle saatiin huomattavasti tuhdimpi hintalappu, jotta johtajatkin kehtasivat laskostaa takamuksensa autonpenkille. Herää kysymys, kuka GM:n johdossa piti maksavia asiakkaita täydellisinä idiootteina?

Oikea vastaus kysymykseen on herra nimeltä Roger Smith (1925-2007), joka toimi Genral Motorsin pääjohtajana vuosina 1981-1990. Kaveri tuli tunnetuksi myös dokumentaristi Michael Mooren dokumentista Roger & Me, joka kertoi huonon yritysjohtamisen ympärilleen kylvämästä tuhosta. Kun Smith otti yhtiön asiat hoitaakseen GM hoippui tappion partaalla, mitä ei ollut tapahtunut sitten 1920-luvun lamavuosien.


Smithin aika muistetaan erinäisistä GM:ää koskeneista oikeudenkäynneistä, autojen laadun heikkenemisestä, työntekijöiden kaltoinkohtelusta, julkisista protesteista ja yhdestä kaikkien aikojen huonoimmasta henkilöauton diesel-moottorista. Kaiken lisäksi GM menetti myyntiosuuksiaan ensimmäistä kertaa ulkomaisille autonvalmistajille. Smithin jättäessä tehtävänsä miltei konkurssikypsän GM:n markkinaosuus oli pudonnut 46:sta prosentista 35:een. Kas siinä loistava luettelo liitettäväksi ansioluetteloon uutta johtajan pestiä haettaessa!

Roger Smith edusti muutospyrkimyksistä huolimatta GM:n menneisyyttä tilanteessa, jossa vanhat bensasyöpöt Amerikanlaivat olivat pudonneet auttamattomasti kehityksen kilvasta. Vain kaksi vuotta ennen Smithin ruoriin hyppäämistä pahin kilpailija Chrysler oli pelastettu valtion maksamin tukiaisin. Jotain oli pakko tehdä toisin, mutta Smithin tausta oli pikemminkin byrokraatin, kuin todellisen automiehen. Vaikka herra oli käytännössä koko ikänsä työskennellyt GM:n palveluksessa aina vuodesta 1949 saakka, oli hänen työnsä melko kaukana konkreettisesta autojen parissa työskentelystä.

Smith aloitti uransa GM:n kirjanpidon sihteerinä nousten portaita ylöspäin hoitamaan yhtiön suhteita aina Yhdysvaltain hallintoa myöden. On aina vaarallista, kun pavunlaskijasta tulee taho, joka sanelee mitä ostava yleisö tarvitsee. Kun intohimo ei ole myytävissä tuotteissa, eli tässä tapauksessa edustustason henkilöautoissa, vaan viivan alapuolelle jäävässä summassa, voi lopputulos pahimmillaan olla katastrofaalinen. Rivinelosen turvin eteenpäin lykkinyt Cadillac Cimarron oli surullinen esimerkki autosta, kun muotoilijat ja insinöörit saivat väistyä rahan sanellessa lopputuloksen.