Saako näillä seuraa? Pelimies rakentaa Ferrarinsa itse!

Osa meistä on sen kokenut. Olet hakemassa tyttöystävääsi Ikeasta, kun etsit kaupan pihasta vapaata parkkipaikkaa. Pyörität harmaata Nissan Almeraasi, ja hyökkäät salamannopeasti vapaana olevaan ruutuun. Toisella silmällä näet naisesi pullahtavan ulos huonekaluliikkeen pyöröovista. Juuri kun olet saanut Nissanin virta-avaimesta hiljaiseksi, näet kirkkaanpunaisen vuosimallin 2005 Ferrari F430:n kaartavan naisesi eteen. Ferrarin ovi aukeaa, ja nainen sukeltaa Iltalian orin sisälle hetki sitten ostamansa violetin laavalamppunsa kanssa. Auto kaasuttaa paikalta pois, kun mietit miten käy sille Titanicille, joka piti yhdessä katsoa Netflixistä?

Onneksi hätä ei ole tämän näköinen, sillä toivonkipinä omasta Ferrarista elää asuntolainasta, pätkätöistä ja maksamattomasta sähkölaskusta huolimatta. Tässä esitelläänkin muutama itsetehty Ferrari kaikille ylimääräistä aikaa saaneille tuoreille sinkkumiehille, joilla maalisuti ja lasikuitukitti pysyvät kourassa!

Ferrari 456 (o.s. Hyundai Tiburon)


Helpoimmalla pääsee, kun valitsee alkujaankin jonkun halvan käytetyn auton, joka edes etäisesti tarpeeksi kaukaa, tai oikein kovassa humalassa näyttää Italian ihmelapselta. Yksi sellainen varteenotettava vaihtoehto on Hyundai Tiburon, josta voi pienellä vaivailla kätevästi itse tuunata aidon Korean orin!

Ferrari 308 (o.s. Toyota Celica)

Automiehille kenties painajaismainen näky, mutta yksilahkeisen voisi hyvällä onnella hööpöttää luulemaan tätä kikotinta aidoksi Ferrariksi. Kuvat eivät sitä kerro, mutta sisustasta tuunauksen kohteeksi on joutunut vain ratti Toyotan logoineen, joten seuraavasta palkasta voisi nipistää myös kokonaisvaltaisemman ehostuksen sisätiloja varten.

Ferrari Enzo (o.s. Pontiac Fiero)

Keskimoottorinen Fiero on melkoinen pula-ajan vauhtihirmu, ja niistä onkin askarreltu jos jonkinmoisia lasikuituleivoksia. Tässä on ehdottomasti yksi radikaaleimmista, sillä esikuvana on itse yhtiön perustajan Ferrari Enzon mukaan nimetty aikansa lippulaiva-Ferrari! Aidot yksilöt maksavat kahdesta miljoonasta eurosta ylöspäin, joten tämän teossa on säästetty pitkä penni. Moottoritilastakin löytyy kuulemma aito koneen päälle aseteltava V12-moottoria esittävä jäljitelmälevy, jaiks!

Ferrari Testarossa (o.s. Mazda B-sarjan pikkis)

Mutta mitä tehdään silloin, kun italialaisen urheiluauton tarve on hyvinkin akuutti, mutta pihasta löytyy vain vanha japanilainen lava-auto? No otetaan tietenkin rälläkkä kauniiseen käteen, ja aletaan iskeä kipinäsuihkua! Tämän teoksen omistajaa ei voi syyttää ainakaan luovuuden puutteesta, vaikka Testarossa-yhteys kuihtuukin lähinnä kyljistä löytyviin ”ilmanottokoristerivoihin”.