Tässä on maailman ainoa vuosimallin 1983 Chevrolet Corvette.

”Yäk, taas yksi 80-luvun auto”. Edellä mainittu kommentti on valitettavan yleinen vielä tänäkin päivänä. Monet vanhojen autojen ystävätkin arastelevat tunnustaa, että myös 80-luvulla tehtiin aidosti merkittäviä autoja. On toki totta, että kyseinen juppivuosikymmen muistetaan monista ylilyönneistään, mauttomista olkatoppauksista, värikkäistä tuulipuvuista ja niistä rumista laatikkomaisista autoista, joista kaikki eivät ole vieläkään suostuneet kuolemaan pois liikenteestä. Eräät meistä joutuivat kuitenkin elämään lapsuutensa näiden autojen ympäröiminä, kun muitakaan ei autokaupoista teillemme putkahdellut.

Kun vuonna 1984 tuotantoon tuli uusi C4-mallin Chevrolet Corvette, ei ilmassa leijunut samanlaista juhlantuntua kuin kolmen aikaisemman korimallin kanssa. Itse asiassa koko vuosi 1983 jäi Corvetten historiassa välivuodeksi. Kyseisenä vuotena valmistettiin yhteensä 43 Vetteä, jotka kaikki olivat vain prototyyppejä testikäyttöä ja lehdistöesittelyjä varten. Erään väitteen mukaan Chevrolet tarvitsi aikaa suunnitellakseen Kalifornian tiukentuneita päästönormeja varten auton uudelleen, mutta tarina ei tunnu lainkaan uskottavalta. Miksi yhden ainoa osavaltion takia olisi viivytelty huippusuositun automallin tuotantoa? C3-malli oli jo saatu kuristettua moottoriltaan sen verran tehottomaksi, että se täytti osavaltion vaatimukset, joten samoja temppuja olisi voitu hyödyntää uudessakin mallissa.


Hiilidioksidipäästöjä ja bensankulutusta tarkkaileva ilmapiiri ei yksinkertaisesti ollut hedelmällistä aikaa amerikkalaiselle V8-koneiselle 2-paikkaiselle urheiluautolle. C4:n ulkomuotokin nojasi vielä edellisen mallin linjoissa, mutta ajan hengen mukaisesti lopputulos oli paljon virtaviivaisempi heittäen pyöreät muodot suurimmilta osin roskakoriin. Suomessakin mm. puukiila-haukkumanimen saanut malli on saanut niskoilleen halveksitun Corvetten viitan. Makuja on monia, mutta C4 näyttää ikonisen tyylikkäältä tänäkin päivänä. Varsinkin C3:n viimeisten vuosimallien turvonneeseen habitukseen nähden alkupään solakka C4 on huomattavasti silmää miellyttävämpi ilmestys. Kysymys kuuluukin, milloin C4-Corvettet saavat ansaitsemansa tunnustuksen?

Entä mitä tapahtui niille 42:lle muulle -83 Corvettelle? Ne yksinkertaisesti tuhottiin, kuten prototyypeille tehdään tänäkin päivänä. Tarinan mukaan yksi autoista vain ”unohtui”, tai pikemminkin tarkoituksella kätkettiin pian testauksen jälkeen. Vuonna 1985 Chevroletin autotehtaan johtaja huomasi yrityksen parkkipaikalla kyseisen auton, ja käski poistamaan auton tontilta. Auto jatkoi mystisesti elämäänsä Amerikan lipun teeman mukaisesti maalattuna tähdillä ja raidoilla, kunnes tuli luovutetuksi nykyiseen olinpaikkaansa museoon. Tämä museo ei olekaan mikä tahansa vanhojen kippojen ja homeisten rättien tyyssija, vaan National Corvette Museum Kentuckyssa. Museota ei omista valmistaja GM, vaan sen on perustanut tätä jo vuonna 1953 alkunsa saanutta hienoa automallia vaaliva faniyhteisö.  Tarinamme valkoiseen ulkoasuun palautettu auto on museossa kunniapaikalla 1983-vuodesta muistuttavien plakaatien kera. Ehkä C4:lläkin on vielä toivoa jäljellä.