Teslan osto Hollannista, osa 1

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, sanotaan. Eräänä päivänä päätin testata väitteen paikkansapitävyyttä ja testata kuinka vihreitä sähköautot ovat toisella puolella Eurooppaa. Sähköautoista puhuttaessa yksi merkki nousee ylitse muiden, joten nyt jätettiin Elcatit lehdellä soittelemaan ja lähdettiin hakemaan sitä ainoaa oikeaa sähköautoa. Kiikarissa oli Tesla Model S.

Tesla Model S on markkinoiden tyylikkäin sähköauto. KUVA: Wikipedia

Tesla Model S on ollut tuotannossa jo liki viiden vuoden ajan, joten käytettyjä autoja on tarjolla monessa eri hintaluokassa. Ihan kesäautoksi ei edes runsaasti poljettu Model S kelpaa, koska Suomessa hinnat alkavat hinnoitteluvirheitä lukuunottamatta viidestäkympistä. Euroopassa on nähty jopa kolmosella alkavia hintoja, mutta nämä ovat poikkeuksetta amerikantuliaisista, joiden haluttavuus on vähän niin ja näin mm. Superchargerin toimimattomuuden johdosta. Siispä haussa oli EU-mallinen auto, jonka halusin suuremmalla 85 kWh akulla. Suurempi akku takaa paitsi pidemmän ajomatkan, myös nopeamman latauksen.

Edullisimmat autot ovat poikkeuksetta vanhoja takseja tai vuokra-autoja. Ostohetkellä Itävallassa oli useampikin vanha vuokra-auto, joissa oli mittarissa 300-400 000 km. Hollannissa taas tarjontaa on vanhoista takseista, joilla on historiaa 250-300 000 km verran. Vaikka sähkömoottori ei periaatteessa kulu, ennakkoluulot takaraivossa asettivat kilometrien ylärajaksi 200 000 km kotiin ajettuna.


Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Teslataksit.jpg
Teslan Model S ja Mode X ovat suosittuja taksikäytössä. Schipolin lentokentällä kolmen teslan letka ei ole harvinainen näky. Model S -taksit ovat usein takavetoisia, jolloin myös etukonttiin eli frunkiin mahtuu tarvittaessa kapsäkki tai toinenkin. KUVA: Joose Luukkanen

Auton ostaminen Euroopasta ei ole yhtä suoraviivaista kuin sama temppu kotimaassa. Ensinnäkin automallin on oltava tuttu, jotta osaa kysyä oikeat kysymykset ja tarkistaa ongelmakohdat ennakolta. Toiseksi myyjän vakuuttaminen todellisista ostoaikeista ei sekään ole mutkatonta, koska ensireaktio on tietysti epäillä nettihuijausta: kuka hullu nyt autoa ostaa tuhansien kilometrien päästä. Kolmanneksi kaupanteko vie paljon pidemmän ajan ellei turvaudu paikalliseen apuun, ja sopivien yhteyksien järkestäminen muiden työkiireiden keskelle vaatii tuuria. Ja tietysti pelkona lentolippujen oston jälkeen on auton myyminen nenän alta, koska myyjän intressissä tuskin on odotella suomalaisen ostajan saapumista jos paikallinen tosiostaja eksyy paikalle ensin.

Käytyäni läpi muutaman verkkosivuston tarjonnan lähestyin lopulta sähköpostilla neljää myyjää, joista puolet jätti vastaamatta ilmeisen huijarin yhteydenottoon. Kahdelta sain haluamani tiedot ja autot osoittautuivat sellaiseksi kuin pitikin: kolaroimaton Model S, 85 kWh akku, alle 200k mittarissa ja varusteena tekonologiapaketti. Lopulta päästiin niin pitkälle, että päätin suunnata Hollantiin hieromaan kauppaa yksityishenkilön myymästä yksilöstä. Varsinaista Plan B:tä minulla ei ollut, mutta mutkien tullessa matkaan olisi Hollannissa toki ollut tarjolla jokunen muukin yksilö, jos matkaa ei haluaisi ottaa ihan lomailun kannalta.
Ei kun matkaan. Otin lyhyellä varoitusajalla vappuaaton iltalennon Amsterdamiin ja yön lentokenttähotellissa. Jos auto menisi hutiin, niin saisipa miniloman.

 Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Juna.jpg
Hollannissa on kätevää matkustaa junalla. Vuorovälit ovat lyhyitä, junat kulkevat suunnilleen aikataulussa, hinnat kohtuullisia ja liput saa kätevästi netistä. Turistina sai vetää reteästi ykkösluokassa kakkosluokan lipulla, ja aloin vasta myöhemmin ihmetellä miksi joissain vaunuissa on kolme istuinta vierekkäin ja toisissa neljä. Lipuntarkastajia lippuluokka ei kiinnostanut, tai turistin tunarointia katsottiin läpi sormien. KUVA: Joose Luukkanen

Teslan makuun pääsi heti paikan päälle. Koska lentokenttäbussi oli jo lopettanut ajonsa, niin nappasin tolpalta alle Teslataksin. Auto sai pyynnöstäni ihan rehellisesti kenkää kuskin painaessa öistä kehätietä kohti hotellia, ja samalla sai tiedusteltua miten ajokki on toiminut. Mittarilukema alkoi jo nelosella, mutta siitä huolimatta auto toimi edelleen kuten pitääkin. Myöskään sisätiloista ei voinut nähdä taksihistoriaa, joten Teslan kyllä uskaltaa ostaa vaikka taksiajostakin.

Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Schiphol-Supercharger.jpg
Kenttäbussin ikkunasta näkyi tuttuja autoja: lentokenttätaksista ei lopu virta kesken vuoron. Puolenkymmentä autoa oli latauksessa aina ohi kulkiessa. Viralliset Teslan kartat eivät tunnista latauspistettä, joten todennäköisesti täällä saa virtaa ainoastaan takseihin. Muillekaan sähkön saaminen ei muodostu ongelmaksi, koska Teslan showroom ja toistakymmentä Superchargeria löytyvät kymmenen kilometrin päästä. KUVA: Joose Luukkanen

Lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen edessä oli junamatka Pohjois-Brabantiin lähelle Belgian rajaa. Junamatka Schipolin kentältä Bredaan vei tunnin ja auton myyjä oli sovitusti vastassa asemalla. Päältäpäin auto näytti siltä miltä pitikin, ja koeajo vahvisti kaiken toimivan. Kaupathan tästä on tehtävä!

Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Maas.jpg
Junasta näkyy pelkkää aakeeta laakeeta ja suurin nousu oli Maas-joen ylittävä silta. Jussipaitakansa tuntee varmaan olonsa kotoisaksi, me muut kaipaamme edes pientä mäkeä. KUVA: Joose Luukkanen

Vappu sotki kaupantekoa, koska pankkien vapaapäivän vuoksi raha ei liikkuisi Suomesta saman tien. Maksutavaksi oli valikoitunut tilisiirto, koska useampi kymppi takataskussa kuumotteli vähän liikaa, vaikka turvallisista maista nyt puhuttiinkin. Niinpä palasin hotellille ja poikkesin illalla tutustumaan Amsterdamiin. Onneksi seuraavana aamuna oli oltava ajokunnossa, koska muutoin Damin syntinen yö olisi saattanut kutsua mukaansa: tytötkin olivat ikkunassa jo iltapäivän puolella. Nykypäivän toimittajanelämä on kyllä turhan nuhteetonta…

Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Amsterdam-Moulin-Rouge.jpg
Illan tullen punaisten lyhtyjen alue herää eloon. Malttamattoman ei tarvitse edes odottaa iltaan saakka, koska tyttöjä päivystää ikkunassa jo iltapäivän puolella. Täällä pilvi tuoksuu ja jokainen päivä on perjantai. KUVA: Joose Luukkanen

Aamulla edessä oli jälleen junamatka, joka kului kauppakirjaa käsin rustatessa (unohdin tietysti tulostaa paperit hotellilla). Käy se näinkin, ei kun nimet alle, rahat liikkeelle ja odottamaan. Pankin mukaan ennen yhtä (Suomen aikaa) tehty siirto näkyy Hollannin päässä vielä samana päivänä, oletettavasti 2-3 tunnin kuluessa. Myyjän kanssa oli sovittu, että odotetaan tilisiirto ensin ja tehdään sitten paperityöt konttorilla, vaikka hän pienen harkinnan jälkeen olisi kelpuuttanyt myös pankin lähettämän todistuksen maksusta (kiitos OmaSP, tähän ei Nordea olisi pystynyt). Loppujen lopuksi rahansiirto kesti liki neljä tuntia ilmeisesti vapun vapaapäivästä johtuen, joten pienellä kiirellä käytiin ensin tekemässä vientirekisteröinti (RDW) nimiini, ja sen jälkeen hakemassa väliaikaiset rekisterikilvet (GWK).

Maisema vaihtuu… KUVA: Joose Luukkanen

Auton osto autokaupasta olisi varmasti ollut suoraviivaisempaa, koska yksityishenkilön kanssa piti miettiä tarkemmin menettelyä. Itseäni ei houkutellut useamman kympin kantaminen käteisenä ja toisaalta myyjä halusi ymmärrettävästi nähdä rahat tilillään ennen auton katoamista pihasta. Onneksi SEPA-aikana raha siirtyi samana päivänä.

Jokamies-Teslan-osto-Hollannista-Tarran-liimaus.jpg
Vielä vakuutuksen voimassaolosta kertova tarra kiinni rekisterikilpeen ja kotimatka voi alkaa. Perheen pienemmät jatkoivat edelleen sähköautoilua vähän muovisemmalla kulkupelillä, vaikka Tesla lähtikin kohti pohjoista. KUVA: Joose Luukkanen

Hollantilaisista ajoneuvoista saa rekisterinumeron perusteella tiedot netistä. Myyjän toimittaman vin-koodin perusteella sain myös vakuutustarjouksen etukäteen, ja vakuutuksen voimaansaattamiseksi riitti sähköposti. Vientikilpien mukana tuli automaattisesti liikennevakuutus, joten jonkun euron olisi säästänyt ottamalla aluksi autoon pelkän kaskon (olin ottanut koko paketin Suomesta). Byrokratia oli edullista ja nopeaa, rahaa paloi alun toistasataa ja aikaa meni alle puoli tuntia. Autokaupat saa tehtyä päivässä, joten aamulennolla saapuva pääsee iltapäivällä baanalle. Miten kotimatka sujui, siitä lisää seuraavassa osassa.