Toimiiko sähköauto talvella? – Teslalla Nordkappiin, osa 4

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-tie

Auringosta ei ollut aamukahdeksalta tietoakaan kun matka jatkui kirpeässä pakkassäässä Inarista kohti Karigasniemeä. Lämpömittarin neula laski koko ajan ja pakkanen kiristyi 20 asteeseen. Kulutus oli korkeahko, vaikka auto oli jo laturilla lämmitetty. Auto varoitteli, että perille asti ei päästä lataamatta – sen tosin jo arvasin.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-varoitu
Akku ei pääse tyhjenemään huomaamatta, vaan auto kyllä varoittaa jos perille pääseminen on epätodennäköistä. Auto muistaa myös vierailemansa latauspaikat ja huomauttaa jos akku ei riitä niistä yhdellekään.

Laitoin matkanopeudeksi cruiseen 90 km/h. Välissä oli satasenkin pätkää, mutta kevyt lumisade, pimeys, tuntematon tie ja porot on semmoinen yhdistelmä ettei kannata urheilla. Loppujen lopuksi poroja ei näkynyt ja tiekin oli suora.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Junnu
Spotify tarjoili asiaankuluvaa matkamusiikkia.

Keskikulutus oli tällä nopeudella 234 Wh/km. Kajuutassa pidin lukemana 24 astetta joten lämpötilaero oli 40-45 astetta. Ei ihme, että virtaa kuluu, kun vielä penkinlämmitinkin oli päällä. Tällä kulutuksella range on aika nipin napin 300 km eikä nopeudenlaskulla hirveästi saa lisää. Silti sähkärillä pärjää mainiosti pakkasillakin eikä tarvitse vetää pilkkihaalaria niskaan. Minä poika ajan paitahihasillaan, kylmyys jääköön menneisyyteen turbodieselien myötä!


Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-kyltti
Kaamasesta käännyttiin kohti Karigasniemeä. Nordkappiin olisi vielä jokunen kilometri, enkä edes kuvitellut pääseväni perille ilman välilatausta.

Akku hupeni kiitettävää tahtia ja Karigasniemellä oli lataustauon paikka. Ajattelin, että nyt otetaan loppumatkaksi sähköt, kun ei voi olla satavarma miten maksuhommat Norjan puolella toimii. Tämä tarkoitti lataamista 90% lukemiin ja varoiksi ehkä vielä vähän yli. Aikaa paloi kolme tuntia, mutta mikä harmillisinta, siitä puolet oli valoisaa aikaa. Ensimmäistä kertaa yhteisellä taipaleella kaipasin oikeasti tuplalaturia.

Jokamies - Teslalla talvella Nordkappiin - Jokilaakso
Inari- ja Kaarasjoen varressa kulkeva tie tarjoaa kauniit näkymät alas jokilaaksoon.

Lähdin liikkeelle pikku riskillä kyllästyttyäni odotteluun, varovaisempi olisi ladannut vielä 5-10% lisää. Laskin, että sähkön pitäisi juuri ja juuri riittää hotellille asti, kun ajaisin max. 90 km/h. Norjan puolella matka jatkui aluksi Inarijoen ja sitten Kaarasjoen vartta. Valoisaan aikaan kun oltiin liikkeellä, niin ylhäällä rinteessä kulkeva tie tarjosi upean näköalan jokilaaksoon.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-maisema
Tie nousi ylös tunturiin ja maisema muuttui karummaksi. Tie oli suoraa ja hyvää, minä kitkuttelin hitaammin akkua säästellen.

Kaarasjoen keskuksen kohdalla ylitettiin joki ja tie kääntyi pohjoiseen ylös tunturiin. Täällä on mitattu Norjan alin lämpötila (-51,4C vuonna 1886) ja nytkin kyyti oli kylmää pakkasen kiristyessä yli kolmenkymmenen pakkasasteen. Kun matkaa taitettiin vielä kilometritolkulla ylämäkeen alkoi range huveta uhkaavasti. Nyt alkoi näyttää siltä, että matkalta etsittäisiin vielä yhtä latauspaikkaa.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-vuono-ja-kuu
Porsanginvuonon rannalle saavuttua päivä alkoi olla jo ohi. Matka jatkui kuun valossa.

Mikä menee ylös tulee alas. Vuolisjärven kohdalla range alkoi pikku hiljaa palata lähemmäs jäljellä olevaa matkaa, ja Lemmijoen kohdalla oltiin muutama kilometri plussan puolella. Kun tie oli sula ja lämpötila vain pari astetta pakkasella, katosi rangestressi. Nyt oli hyvää aikaa nautiskella Porsanginvuonon turkoosista vedestä ennen kuin aurinko painuisi mailleen.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-tunneli
Öljyrahoissa rypevät norjalaiset kaivavat tunnelin aina kun se on mahdollista. Ne piirtää kellä on liitua.

Seuraavaksi vastaan tuli kiintoisasti nimetty taajama, Ryssänmarkka. Suomelta kuulostavat paikannimet eivät ole suomea, vaan kveenin kieltä. Pohjois-Suomesta muutti 1700- ja 1800-lukujen aikana runsaasti väkeä Jäämeren rannoille katovuosia karkuun. Vielä 1800-luvulla alueella puhuttiin kolmea kieltä ristiin (kalastuksesta puhuttiin norjaksi, maanviljelyksestä suomeksi ja poronhoidosta saameksi) ja kysyjälle vastattiin hänen kielellään, kunnes muiden kielien kuin norjan puhuminen kiellettiin kansallismielisyyden nostaessa päätään 1800-luvun lopulla. Nykyisin kveenin kieltä puhuu n. 5000 ihmistä.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Honningsvåg
Honningsvågin pikkukaupunki on rakennettu jyrkkään rinteeseen sataman ympärille. Meri on Norjassa läsnä kaikkialla.

Matka jatkui hyvää baanaa eikä vuosittain vierailevista 200 000 turistista näkynyt tietoakaan. Eikä oikeastaan mistään muustakaan, kun pimeys laskeutui. Ainoa valopilkku olivat tunnelit, joista pisin oli Magerøyan saarelle johtava, vailla mielikuvitusta nimetty Nordkapptunnel.

Jokamies-Teslalla-talvella-Nordkappiin-Honningsvåg-2
Honningsvågin kylänraitilla on rauhallista sesongin ulkopuolella.

Saapuessani perille Honningsvågiin iltapäivällä neljän pintaan oli jo pilkkopimeää. Olin varannut majoituksen Scandic Bryggenistä latauspisteen perusteella, ja respan kortilla sähköä alkoikin valua 7 kW teholla. Tällä pärjäisi kyllä ja akku olisi aamulla täynnä. Huomenna ajettaisiin niin pohjoiseen kuin mitä autolla pääsee.

…jatkuu seuraavassa osassa

Teslalla Nordkappiin -juttusarjan julkaistut osat: