Tosiäijän miehekkäästi pörisevä kaappirysä – Sympaattiset kulkupelit

Osa 1/10: Ford Transit (1965 - nykyhetki)

Kun 80-luvun alussa ronski ja miehekäs työmies tarvitsi kunnon työjuhtaa alleen, niin vaihtoehtoja ei loppujen lopuksi ollut kovin montaa mieluisaa. Aikansa kovimpiin myyntitykkeihin Suomen maassa kuulunut Toyota Hiace ei tässä tapauksessa tullut kuuloonkaan. Neitimäisen kapoinen ohkaisesta pellistä ”riisikippojen”-maassa kyhätty kulkine ei vastannut kuvaa tosiäijän kulkupelistä. Ameriikan raitin Chevroletin kaapit tuntuivat puolestaan aivan liian herraskaisilta kromeineen ja krumeluureineen, eikä kova hintalappukaan auttanut yhtään asiaa. Suosituimpien joukosta löytynyt vuonna 1979 esitelty täysin uusi kolmannen sukupolven VW tiiliskivi-Transporter T3 olisi voinut periaatteessa jo kelvatakin. Samaisen Volkkarin aikaisemmat mallit olivat kuitenkin olleet hippien sun muiden suihkua pelkäävien kukkia piirtelevien pitkätukkien suosiossa, joten sekin oli pakko unohtaa.

Alkuperäinen Ford Transit oli ja on edelleen varsin tyylikäs ilmestys.

Onneksi oli olemassa kuitenkin täydellisen luonteva pakettiauto miehisistä miehistä miehisimmälle: Ford Transit. Tai kuten työmiehen suussa rakkaan kuljettimen nimi kuului: ”Ransiitti”. On huomionarvoista että lempinimen loppuosasta löytyy menneen aikamuodon verbi ”siitti”, joka kuvaa varsin miehekästä toimintaa sekin. Leveä ulkokuori, yksinkertainen muotoilu ja työkalumaisuus, jossa ei ole turhia saranoita tai muita vempaimia yritettykään piilottaa tai häivyttää iski kovimmankin äijän sydämeen. Pitkä metallinen vaihdekeppi, josta on hyvä ottaa jämäkkä ote rukkaset käsissä, saappaat jalassa ja haalarit päällä. Paksut ovet, jotka jymähtävät kiinni kuin ladon ovi. Ohjaustehostamaton ohjaus, jota veivatessa ei tarvitse astua eikä asua kuntosaleilla.

Mk I-III -malleista tehtiin myös Briteissä näytösluontoiset sinivalkoiset Ford Supervan -rata-autot.

Kaiken kruunaa kuitenkin se hetki, kun Englannissa, tai halutummassa Saksassa valmistettu diesel-kone polkaistaan käyntiin. Eetterin täyttää tällöin varsin äijämäinen röhinä ja pöhinä, mitä konehuoneesta iloisesti kantautuu suuremmankin matkan päähän. Ei mikään ihme, että ensimmäisen korimallin isolla kärsämäisellä maskilla varustettu diesel-versio saikin lempinimen ”possunokka”. Monen monta kertaa on aikanaan autoja vähemmän tuntevat luulleet tämän röhinän kantautuessa, että jostain kaukaisuudesta on traktori lähestymässä. Moottoripäät sen sijaan ovat heti kartalla tutun ja persoonallisen pörinän kuullessaan: Ransiittihan se sieltä tulee! Monet muistot liittyvätkin tähän Euroopan Voortin saavutukseen, joka kerää autoletkaa taakseen ponnistellessaan mäkeä ylös sinistä savua pöläytellen. Tänäkin päivänä moisen näyn ja äänen kohdatessa tekee mieli spontaanisti morjestaa, ja kääntää suupielet vienoon hymyyn.


Ford Transit on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä pakettiautoista. Sitä on valmistettu katkeamattomasti vuodesta 1965 aina näihin päiviin saakka, mikä on varsin kunnioitettava saavutus. Tällä hetkellä Fordin pakusta on menossa seitsemäs sukupolvi Transit VII. Suomessa autolla on ollut käytännössä aina vahva jalansija. Se on tunnettu aikaisemmin mm. poliisin käytöstä tummansinisenä Mustamaijana, jollaisella ajeli aikanaan konstaapeli Reinikainenkin. Trafin huhtikuun 2018 tilaston mukaan Transit keikkuu pakettiautojen Suomen myyntitilastoissa heti Volkkarin Transporterin jälkeen toisena. Transitin voittokulku näyttää siis edelleen vääjäämättömältä. Röh!

Allekirjoittaneen isällä ehti olla vuodesta 1988 asti -85 II-mallin etuhelman muovisella alahuulella varustettu facelift Transit melkein 30 vuotta. Kori oli suurilta osin täysin sama kuin alkuperäisessä 60-luvun mallissa! Värisävy oli silloisen Tampereen kaupungin kunnan käyttämä vaaleansininen, ja Ransiitti tai ”Ransu” ehti olla monessa hetkessä mukana aina meikäläisen ensimmäisestä koulupäivästä matkalle ylioppilasjuhliin. Ajokortin liukkaan radan harjoituksissa tarvitsin kokelaista ainoana yrittää uudemman kerran kovemmalla vauhdilla, että sain leveän runkosi vaadittuun peräluisuun. Ensimmäisen oman asunnon muutossa olit korvaamaton apuri. Vain yhden ainoa kerran jätit tielle. Silloinkin rakas perheenjäsen valitsi kohdan, jossa lähellä asui tuttu traktorinomistaja valmiina hinaamaan auton pois moottoritieltä.

Hei sinä talvisin aina lämpöä tarjonnut UTO-539: Lämmin tervehdys vain täältä kaukaa maanpäältä, jos satut katselemaan alaspäin autojen taivaasta!