Valkokankaan autot: Bullitt (USA, 1968)

Osa 3/10: Charger vs. Mustang – Kaikkien aikojen takaa-ajo

Kun autoaiheisia elokuvia luetellaan nostetaan esiin usein 60-luvun Steve McQueenin tähdittämä klassikkoleffa ”Bullitt”. Vaikka kyseessä ei varsinaisesti olekaan autojen ympärillä pyörivä elokuva, sattuu siinä olemaan kenties elokuvahistorian kuuluisin takaa-ajo-kohtaus, eikä syyttä. Kun herra McQueen päättää ryhtyä ajamaan tummanvihreällä vuosimallin -68 Fastback Mustangillaan takaa saman vuosikerran mustaa Chargeria, on jo autojen puolesta käsissä melkoinen elokuvalegenda.

Yli kymmenen minuutin mittainen kissa-hiiri -leikki keskellä San Franciscon mäkisiä katuja on tänäkin päivänä suorastaan käsittämätöntä nähtävää. Ei taustamusiikkia, ei dialogia, ei tietokonetehosteita, ei mitään turhaa. Vain kaksi aikansa amerikkalaista unelmien muskeliautoa, joiden huippunopeus kohtauksessa yltää oikeasti parhaimmillaan noin 180 km/h! Äänipuolen täyttää vain kahden erilaisen veekasin jytinä ja renkaiden kirskunta. Kohtaus on tänäkin päivänä malliesimerkki aikuiseen makuun tehdystä realistisesta elokuvakaahauksesta. Ei siis mikään ihme, että kyseisenä vuonna parhaan leikkauksen Oscar-palkinto napsahti tälle leffalle.

Elokuvana tämä Peter Yatesin ohjaama teos ei ole aivan samalla viivalla hienon autokohtauksensa kanssa. McQueenin esittämän kovaotteisen poliisin vähäeleisyys, sekä juonikuviot avaintodistajan suojelusta lähtien ovat nykyään jo melko kulunutta kauraa, eivätkä sinällään tarjoa mitään uutta auringon alla. Itse asiassa harva tuskin muistaisi koko elokuvaa ilman kuuluisaa kaahausta. Huono elokuva ei missään nimessä ole, eipähän vain aivan yllä yksittäisen kohtauksensa tasolle. 60-luvun lopun hippi-Amerikassa kuvattu elokuva enteilee jo myöhempien 70-luvun alun poliisielokuvien ”Dirty Harry” ja ”Kovaotteiset miehet” tapaan loppua kukka-aatteelle. Poliisin ei tule olla liian hempeä rikollisia kohtaan, ja lain rikkominenkin on sallittua, jos näin saadaan pahat pojat vastuuseen.


Mielenkiintoista luettavaa ovat kertomukset Mustangin ja Chargerin epätasaisuudesta kuvauksissa. Mustangia jouduttiin muokkaamaan huomattavasti rankemmalla kädellä, eikä autosta saatu siltikään kunnollista vastinetta elokuvan vihollis-Moparille. Fastback-Mussen moottori, jarrut ja iskunvaimennus olivat rankasti muokattuja kestääkseen höykytyksen Ciscon hyppyrikaduilla. Sen sijaan Charger selvisi pienemmillä muutoksilla. Ainoastaan iskunvaimennukseen kerrottiin tehtäneen joitain parannuksia. Mustangin kovasta modaamisesta huolimatta kuvauksissa välimatka Chargeriin kasvoi usein liian pitkäksi, ja Chargerin stunttikuski joutuikin kurvailemaan välillä osakaasulla, jotta Musti-parkan nokka olisi pysynyt vaanimassa taustapeilissä.

Suurimpana syynä olivat varmasti konehuoneen erot. Mussessa oli 390-padan tuottamat 325 konia Chargerin 440-isolohkon 375 pollea vastaan. Charger näyttää selvästi raskaammalta, kanttaa enemmän ja liitelee mutkissa, sekä tulee alas hypyistä etupainoisesti Mustangin laskeutuessa useimmiten kauniisti neljälle tassulleen. Yhtä totuutta asiasta ei ole, ja aiheesta riittää varmasti vääntöä tänäkin päivänä riippuen kuuluuko Fomoco vai MoPar -miehiin.

Tuomio: Neljä autonrengasta viidestä.