ZZ Topin legendaarinen Cadzilla täyttää 30-vuotta, ja näyttää edelleen sensaatiomaisen hyvältä!

Ei liene yhtään liioiteltua väittää, että ZZ Topin kitaristilaulajan Billy Gibbonsin Cadzilla olisi yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista custom-luomuksista. Gibbons on rehellinen teksasilainen, joka rakastaa hot rodeja ja sähkökitaroita, joten ei sellainen partamies voi koskaan millään Priuksella kruisailla. Tällaista heppua varten tarvittiin ensinnäkin Harley Earlin kaltainen huima visionääri, joka oli vastuussa alkuperäisestä kolmannen sukupolven 62-sarjan Cadillacista, joka esiteltiin vuonna 1948.

Toisekseen tarvittiin Boyd Coddingtonin kaltainen custom-taiteilija, joka kuuluu ansaitusti kaikkien aikojen autonrakentajien hall of fameen. Lopputuloksena saatiin Cadzilla, jonka uskomattomat linjat eivät ole menettäneet hohtoaan vuoden 1989 ensiesiintymisen jälkeen. Kaikki sai alkunsa hämyisestä baarista lähellä Amerikan ja Meksikon rajaa. Gibbons oli ottamassa kuppia yhdessä Larry Ericksonin kanssa, joka oli silloinen Cadillacin muotoilujohtaja. Puhe kääntyi hot rodeihin, ja erityisesti jo valmiiksi kuin tehtaan omalta customilta näyttävään -48 Cadillac Sedanetteen, joka on jo itsessään upeasti muotoiltu ja harvinainen aikansa luxusauto.


Pian huuruisen baari-illan jälkeen Gibbons otti yhteyttä Coddingtoniin, jonka vastaus kysymykseen kiinnostaisiko kyseisetä Caddysta muotoilla jotain radikaalimpaa oli kutakuinkin ”Fuck yes!”. Näin muutostyöt saivat alkunsa, ja niitä johti Coddingtonin alaisuudessa huippulahjakas metallintyöstäjä Craig Naff. Valmiissa lopputuloksessa ei ollut yhtä ainoata korinosaa, jota ei olisi jollain tapaa käsitelty tai muotoiltu uudelleen. Kun Naff alkoi murehtia uuteen uskoon muokattavan kattolinjan vaikutusta tuulilasiin, oli viesti vain että tee mitä haluat, ja saat uuden tuulilasin tehtynä täysin mittatilaustyönä.

Koko Cadzillan keulaosa on yhtä palaa, joka voidaa flipata ylös moottorirempan ajaksi. Kaappariovet aukeavat napeista, ja koko komeus on peitetty usella kerroksella ”Deep Purple”-syvänviolettia maalia, joka vaihtaa sävyä auringonvalossa. Maalin nimi on luonnollisesti yksi kunnianosoitus auton ”rock & roll never dies” –henkiselle teemalle. Flippikeulan alla lymyilee 500-kuutioinen 8,1-litrainen jätti-V8, joka liikuttelee komeutta mallikkaasti. Moottoria varten suunniteltiin Holleyn ruiskujärjestelmä, sekä pakoputkisto, joka tuottaa varsin munakkaan kuuloisen soundimaailman. Eihän musiikkimiehen sovi kulkea millään, mistä ei irtoa rokkaavaa moottorin äänentoistoa. Vaikka kyseessä on ollut harvinaisen Cadillacin korimallin customointi, on lopputulos kaiken muutostyön arvoista.